Irma Jaakkola, Kaisa Kanerva & Minna Kyttälä

Lasten työmuistin kehitys ja arviointimenetelmät

Työmuistin toiminnan vaikutus ulottuu laajasti lapsen elämään ja voimakkaimmillaan se on oppimiseen liittyvissä kognitiivisissa toiminnoissa. Koska työmuistilla on yhteys lasten kognitiiviseen kehitykseen ja oppimiseen, on tärkeää tutkia ja kehittää siihen liittyviä arviointimenetelmiä. Lasten suoritukset kaikilla työmuistin osa-alueilla paranevat tasaisesti vauvaiästä teini-ikään asti. Tarkastelemme työmuistin kehittymisen taustalla olevia mekanismeja, joita ovat työmuistin sisäisten kertaamis- ja uudelleenkoodausprosessien kehittyminen, tarkkaavaisuuden säätelyn paraneminen, strategioiden käytön kehittyminen ja prosessoinnin nopeutuminen sekä tiedon lisääntyminen säilömuistissa. Lisäksi esittelemme menetelmiä, joiden avulla voidaan arvioida eri-ikäisten lasten työmuistin toimintaa. Hyvin pienten lasten työmuistin arvioinnissa korostuvat ei-kielelliset menetelmät, mutta noin neljän vuoden iästä lähtien lasten työmuistin toimintaa voidaan kuvata ja arvioida Baddeleyn työmuistin monikomponenttimallin avulla. Kansainvälisesti lasten työmuistin arviointiin on kehitetty suuri joukko tehtäviä. Suomessa käytössä olevilla testeillä ei pääsääntöisesti ole mahdollista eritellä työmuistitoimintojen osa-alueita, poikkeuksena tutkimushankkeiden yhteydessä käytetyt menetelmät. Koska työmuistin toimintakyvyn yhteys kognitiiviseen kehitykseen ja oppimiseen on merkittävä, olisi tärkeää kääntää ja kehittää testejä myös suomalaisten lasten työmuistin arviointiin

Avainsanat: työmuisti, lapset, työmuistin kehitys, työmuistin arviointi

Jukka Valkonen, Vilma Hänninen & Olavi Lindfors

Maskuliinisuus miesten masennustarinoissa

Masennuksen tyypilliset oireet (esim. voimattomuus, päättämättömyys, tunneherkkyys) ovat perinteisen maskuliinisuuden kanssa vastakkaisia ominaisuuksia. Tässä tutkimuksessa selvitettiin psykoterapiaan hakeutuneiden miesten näkemyksiä miehisyytensä ja masennuksen välisistä suhteista. Aineistona ovat olleet ennen terapian käynnistymistä toteutetut haastattelut, joita on analysoitu laadullisesti narratiivisen lähestymistavan avulla. Miehisyyden ja masennuksen välille löytyi erilaisia yhteyksiä. Masennus liitettiin joskus kokemukseen epäonnistumisesta maskuliinisten vaatimusten täyttämisessä. Toisaalta masennuksen nähtiin joskus uhkaavan kykyä ylläpitää maskuliinisten normien mukaista käyttäytymistä. Tutkimukseen osallistuneet miehet kertoivat masennuksen myös pakottaneen arvioimaan omia arvoja ja käyttäytymistä ja kyseenalaistamaan perinteisen maskuliinisuuden vaatimuksia. Tutkimuksessa tulikin esille myös perinteisestä maskuliinisuudesta poikkeavia tapoja rakentaa omaa miehisyyttä. Kuitenkin myös perinteiset miehiset aktiviteetit saattoivat edesauttaa masennuksesta toipumista ja vahvistaa miesten voimavaroja. Tulokset osoittavat, että maskuliinisuuden käsite on relevantti pyrittäessä ymmärtämään miesten masennusta ja että maskuliinisuuden ja masennuksen suhteet ovat monimuotoisia.

Avainsanat: maskuliinisuus, masennus, miehet, tarinat