Kiinnostus rakenneyhtälömalleja kohtaan on kasvanut käyttäytymistieteellisessä tutkimuksessa. Rakenneyhtälömalleja käyttävä tutkija voi laatia teoriaperusteisen tilastollisen mallin, joka yhdistää suorien havaintojemme ulkopuolella olevat teoreettiset käsitteet tutkijan keräämään aineistoon, ja testata, vastaako malli aineistoa. Tällaisen konfirmatorisen analyysin lisäksi aineistoa on mahdollista tutkia myös eksploratiivisesti. Tällöin tutkija voi esimerkiksi mallintaa aineiston heterogeenisyyttä etsimällä aineistossa piileviä ryhmiä. Rakenneyhtälömallinnuksen monipuolisuutta kuvaa se, että konfirmatorisia ja eksploratiivisia analyyseja voidaan tehdä muuttuja- tai henkilökeskeisesti tai niitä yhdistelemällä. Rakenneyhtälömallinnuksen yleistyessä on kasvanut tarve ymmärtää, miten teoreettiset käsitteet yhdistetään malliin ja mitä tieteenfilosofisia oletuksia tähän sisältyy. Tämän artikkelin päätarkoituksena on esitellä käsitteellinen malli, jonka avulla käyttäytymistieteen tutkija voi tarkastella mallinnettavan teoreettisen käsitteen (ilmiön), aineiston, tilastollisen mallin ja sisältöteorian välisiä suhteita. Käsitteellisen mallin taustalla on tieteellinen realismi. Sen mukaan todellisuudessa on sekä suoraan havaittavia että mielistämme riippumattomia, suoran havainnon saavuttamattomissa olevia ilmiöitä, joita on mahdollista ja mielekästä tutkia. Artikkelin lopuksi esittelemme, miten empiiristä tutkimusta laadittaessa tehdyt tutkimukselliset ratkaisut kytkeytyvät käsitteelliseen malliimme.

Avainsanat: rakenneyhtälömallit, tieteellinen realismi, ilmiö, aineisto, tilastollinen malli, sisältöteoria