Tieteelliset Artikkelit

Työntekijöiden jaksaminen on työelämässä koetuksella. Tarkoituksemme on tutkia, kuinka uupumusasteisen väsymyksen taso muuttuu kahden vuoden aikana ja miten tämä muutos tai pysyvyys kytkeytyy työstä palautumiseen. Palautumista tutkimme sitä ylläpitävien palautumisen kokemusten (työstä irrottautuminen, rentoutuminen, taidonhallinta ja kontrolli vapaa-ajalla) ja estävien (työasioiden tunnepitoinen ja ongelmasuuntautunut vatvominen vapaa-ajalla) tekijöiden avulla. Tutkimukseen osallistui 664 eri alojen työntekijää. Heistä 58 prosenttia oli naisia, keski-ikä oli 47.5 vuotta, ja 38 prosentilla oli vähintään ylempi korkeakoulututkinto. Tulokset osoittivat, että suurimmalla osalla (61 %) tutkittavista uupumusasteisen väsymyksen oireet pysyivät vakaina tutkitun kahden vuoden ajan (37 %:lla ei oireita, 17 %:lla lieviä ja 7 %:lla vakavia oireita). Oireet vähenivät 19 prosentilla ja lisääntyivät 20 prosentilla tutkittavista. Uupumusoireiden taso ja muutos kytkeytyivät selvimmin tunnepitoiseen työasioiden vatvomiseen, psykologiseen työstä irrottautumiseen ja rentoutumiseen vapaa-ajalla.

Lue lisää

Tieteelliset Artikkelit

Tässä artikkelissa esitellään äänien kuulemisen tutkimusta. Äänien kuuleminen on varsin vähän tunnettu, mutta yllättävän yleinen inhimillinen ilmiö, johon lääketieteellisessä kielenkäytössä on viitattu käsitteellä verbaalinen kuulohallusinaatio. Aiemmassa psykiatrisessa tutkimuksessa hallusinaatiot liitettiin sairausmalliin, ja mielitieteiden tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, miksi osa ihmisistä kokee hallusinaatioita. Tämän artikkelin tarkoituksena on havainnollistaa, kuinka ilmiötä on kuvattu psykiatrisessa ja biolääketieteellisessä tutkimuksessa, ja osoittaa, että sen tutkimukseen tarvitaan myös fenomenologisia näkökulmia. Tämän post-psykiatrisen trendin keskeinen tavoite on tarjota yksityiskohtaisempi, kokemuksiin pohjautuva kuvaus äänien kuulemisesta ilmiönä ja kannustaa hallusinaatiotutkimuksen eri osapuolia tieteenalarajat ylittävään yhteistyöhön. Lisäksi tavoitteena on tukea käyttäjäjohtoista tutkimusta sekä interventioita, joista on toipumisliikkeen myötä tullut psykiatriassa ja lääketieteessä yhä merkittävämpiä.

Lue lisää

Lectio Praecursoria

Kun teemme työtä, pystymme parhaimmillaan käyttämään omaa parasta osaamistamme ja hyviä sosiaalisia taitojamme. Parhaimmillaan pystymme työskentelemään keskittyneesti päämääriä kohti, opimme uutta ja keksimme uusia ideoita. Silloin meillä on ajatukset kirkkaina, olemme tarkkaavaisia ja hallitsemme omaa toimintaamme hyvin, niin että pystymme toimimaan joustavasti sen mukaan, mitä kulloinenkin tilanne vaatii.

Lue lisää

Kirjat

Juho Saari (toim.): Yksinäisten Suomi. Gaudeamus, 2016. 376 s.

Yksinäisten Suomi tarkastelee yksinäisyyttä 2010-luvun Suomessa. Teoksessa pureudutaan yksinäisyyteen paitsi yhteiskunnallisena ja kulttuurisena ilmiönä myös yksilötason kokemuksena ja mielen rakenteissa toteutuvana vuorovaikutuksellisena tilana. Yksinäisten Suomi piirtää kuvan yksinäisyydestä monitieteisenä tutkimuskohteena, jota on mahdollista tutkia erilaisista näkökulmista niin psykologian ja neurotieteen kuin vaikkapa sosiologisen kirjallisuustutkimuksen aineistoja hyödyntäen. Teos koostuu viidestä yksinäisyyden eri puolia tarkastelevasta osasta. Sen alkupuolella käsitellään yksinäisyystutkimuksen perusteita.

Lue lisää

Kirjat
08 kir 02 im

Rasmus Hougaard & Teetta Kalajo: Tilaa ajatella – tehosta työtäsi mindfulnessin avulla. PS-kustannus, 2016.

Mindfulness eli tietoinen, hyväksyvä läsnäolo on ollut yksi viime vuosien näkyvimmistä hyvinvointitrendeistä. Mediassa sen lupaillaan muun muas-sa helpottavan stressiä ja ahdistusta, tekevän meistä onnellisempia, tehostavan keskittymiskykyämme ja parantavan ihmissuhteitamme. Myös monet kliinistä työtä tekevät psykologit ovat omaksuneet tietoisen läsnäolon harjoitukset osaksi asiakastyötään niin mielenterveystyössä kuin esimerkiksi työterveyshuollossa.

Lue lisää

Kirjat
toimitussuosittelee

Hyvärinen, Matti – Nikander, Pirjo – Ruusuvuori, Johanna (toim.): Tutkimushaastattelun käsikirja. Vastapaino. Opas tutkimushaastattelun tekemiseen haastattelun suunnittelusta aineiston litterointiin.

Kampman, Olli – Heiskanen, Tarja – Holi, Matti – Huttunen, Matti O. –  Tuulari, Jyrki: Masennus. Duodecim. Lääketieteen oppikirja masennuksesta.

Kniivilä, Sonja – Lindblom-Ylänne, Sari – Mäntynen, Anne: Tiede ja teksti. Gaudeamus. Tieteellisen kirjoittamisen opas.

Lue lisää

Rekisteri

Airaksinen, Ville: Asiantuntijaosaamisen säilyttämisen edellytykset: olennaisen tiedon ja osaamisen tunnistaminen eläköitymisen yhteydessä

Aronen, Eeva: Sisäinen motivaatio Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:ssä

Björkvall, Martin: Syyttäjien palkkausjärjestelmä

Lue lisää