Tieteelliset Artikkelit

Tietyissä aivojen osissa, kuten oppimisen ja muistin kannalta tärkeässä hippokampuksessa, syntyy uusia hermosoluja läpi elämän. Tätä prosessia kutsutaan aikuisiän neurogeneesiksi. Tutkimusten mukaan terveet elämäntavat edistävät neurogeneesiä ja siten pitävät yllä aivojen muokkautumiskykyä. Neurogeneesi on hidas ja jatkuva prosessi, jossa hippokampuksen pykäläpoimussa jakautuvista hermokantasoluista erilaistuu hermostollisia esisoluja, joista lopulta usean välivaiheen kautta noin kahden kuukauden kuluessa kypsyy uusia jyväissoluja. Vain osa uusista jyväissoluista liittyy olemassa oleviin tai uusiin toiminnallisiin hermoverkkoihin ja selviää hengissä. Pykäläpoimun uusille hermosoluille on ehdotettu useita eri tehtäviä. On mahdollista, että uudet hermosolut auttavat muodostamaan erillisiä hermostollisia edustuksia samankaltaisista, mutta erillisistä tapahtumista suhteessa aikaan ja ympäristöön.

Lue lisää

Tieteelliset Artikkelit
02 tiet art im

Artikkeli tarkastelee tieteellistä luovuutta koskevien käsitysten kehitystä 1900-luvulta nykyaikaan. Se lähtee liikkeelle Henri Poincarén vuonna 1912 esittämästä matemaattisen luovuuden teoriasta ja sen suhteesta psykoanalyysiin. 1950–1970- lukuja hallitsi J. P. Guilfordin innoittama pyrkimys löytää testien avulla luovat persoonallisuuden piirteet sekä kehittää luovuutta koulutuksen avulla. Howard Gruberin vuonna 1974 julkaisemaa Darwin-tutkimusta voidaan pitää käännekohtana siirtymässä kohti sosiokulttuurista luovuuskäsitystä. Gruber siirsi tarkastelun luovista episodeista pitkäjänteiseen luovaan työhön, sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja käsitejärjestelmien rakentumiseen. Hän myös määritteli uudelleen intuition ja oivalluksen merkityksen luovassa prosessissa. Muun muassa Robert Olton (1979) ja Rhona Oeche (1990) jatkoivat tätä uudelleenmäärittelyä. Sosiokulttuurinen luovuuskäsitys löi itsensä läpi 1980-luvun lopulla ja 1990-luvulla. Sen tunnettu versio on Mihály Csikszentmihalyin vuonna 1988 esittämä systeemimalli, joka tarkastelee luovuutta yksilön, tiedon alueen ja sosiaalisen kentän vuorovaikutuksessa toteutuvana ilmiönä.

Lue lisää

Lectio Praecursoria

Nykypäivän työelämässä eettisten arvojen vaaliminen on yhä enemmän keskiössä. Osaavien ammattilaisten rekrytointi on haastavaa, ja toisaalta jo olemassa olevien sekä uusien työntekijöiden sitouttaminen organisaatioon vaatii tietoista organisaatiokulttuurin ja johtamisen kehittämistä. Arvot, joita eettinen organisaatiokulttuuri ilmentää, ovat yhä keskeisemmässä asemassa työpaikan valinnassa. Eettisyys edistää organisaation mainetta, ja hyvämaineinen työnantaja on etulyöntiasemassa vastuuntuntoisen, osaavan ja motivoituneen henkilöstön hankinnassa ja sitouttamisessa.

Lue lisää

Lectio Praecursoria

Sukupuolella on merkitystä. Sukupuoli vaikuttaa siihen, millaisia mahdollisuuksia meillä on, mihin koemme velvollisuutta, ja mitä meiltä odotetaan. Sukupuolella on vaikutusta muun muassa siihen, millaisia merkityksiä sanomisillemme, tekemisillemme ja olemuksellemme annetaan. Sukupuoli vaikuttaa siihen, miten meitä tulkitaan ja miten meitä kohdellaan. Käsite sukupuolittuneisuus viittaa siihen, miten nämä sukupuoleen liittyvät käsitykset, odotukset ja tulkinnat perustuvat eriytyneisiin ja usein vastakkaisiksi ajateltuihin sukupuolirooleihin, miehen ja naisen rooleihin. Sukupuolittaminen alkaa jo lapsuudessa ja näkyy esimerkiksi siinä, millaisia leluja ja värejä tytöille ja pojille valitaan, millä sanoilla heitä kuvaillaan ja millä äänenpainoilla heille puhutaan. Sukupuoli ei ole vain biologinen ominaisuus, vaan se rakentuu sosiaalisessa kanssakäymisessä, kun toimimme ja tulkitsemme toistemme toimia sen kautta, mikä kulttuurissa ymmärretään miehille tai naisille ominaiseksi. Naiset voivat kohdata enemmän ulkonäkönsä kommentointia ja perheeseen liittyviä kysymyksiä työmaailmassa kuin miehet. Toisaalta miehet voivat kokea ristiriitaisia odotuksia esimerkiksi vahvuuden ja herkkyyden osoittamisen välillä parisuhteessa. 

Lue lisää

Lectio Praecursoria

Väitöskirjani käsittelee itsetuntoa. Erityisesti se keskittyy itsetunnon kehitykseen nuoruudesta keski-ikään ulottuvalla ajanjaksolla. Tutkimuksessa on seurattu yhtä tamperelaisnuorten kohorttia vuodesta 1983 alkaen, jolloin tutkittavat olivat 16-vuotiaita peruskoulun yhdeksäsluokkalaisia, aina vuoteen 2009 asti, jolloin he olivat 42-vuotiaita keski-ikäisiä. Itsetunnon kehityksen lisäksi olen tutkimuksessani tarkastellut, miten jotkin valikoidut tekijät ovat yhteydessä itsetunnon kehityskulkuun: miten ne ennustavat itsetunnon myöhempää kehitystä tai miten ne kehittyvät yhdessä itsetunnon kanssa.

Lue lisää

Lectio Praecursoria

Oheinen kuva (Kuva 1) on väitöskirjani kannesta. Kuvitellaan, että kuva esittää oppimistilannetta. Koska nykyisin oppimista ajatellaan usein uuden osaamisen rakentamisena, tällainen rakennusaiheinen kuva sopii hyvin oppimistilanteenkin kuvaamiseen. Tarkastellaan ensin kuvassa näkyvää rakennusta. Kun ajatellaan rakennusta uuden osaamisen rakentumisen kuvaajana, huomataan, että osa taidoista ja tiedoista on jo rakentunut vahvaksi kivijalaksi ja tukevaksi perusmuuriksi korkeammille tasoille rakentuvalle osaamiselle. Kuvasta nähdään myös, että rakennuksen korkeammalla olevat tasot eivät ole vielä vahvoja, järkkymättömän lujia kivirakenteita. Rakennuksen korkeammalla olevat tasot kuvaavatkin hyvin vasta työn alla olevia, perusmuurin päälle orastavia ja edelleen paljon harjoittelua vaativia osaamistasoja.

Lue lisää

Psykologiassa tapahtuu

Konflikter mellan olika kulturgrupper har skadliga konsekvenser. Med tillräckligt stor ideologisk betydelse och emotionell intensitet kan fördomar till och med leda till folkmord. Den fråga som ställs i denna artikel är i vilken mån socialpsykologisk kunskap om vad som påverkar negativa attityder till andra grupper kan öka vår praktiska förmåga att förebygga och minska dem. Insikten om att attityderna till andra grupper till stora delar är beroende av den sociala grupp eller de grupper vi identifierar oss med saknas i den allmänna debatten som därför ofta innehåller felaktiga favoritförklaringar till den ökade främlingsfientligheten.

Lue lisää

Kirjat
09 kir 01 im

Sigmund Freud (1926; 1930) jätti naisen seksuaalisuuden naisanalyytikoille tutkittavaksi verraten sitä pimeään maanosaan. Freud (1923) pitäytyi käsitykseensä pienestä tytöstä ”kastroituna”, pojan tai miehen penistä kadehtivana ”poikana”. Nais-analyytikot ovatkin pyrkineet teorioissaan valaisemaan tätä pimeätä maanosaa (esim. Chasseguet-Smirgel, 1970; Horney, 1932; Hägglund, 1981; Kestenberg, 1982; 1990; Klein, 1988a; 1988b; Torsti, 1994). Esimerkiksi Kestenberg (1982) ja Torsti (1994) ovat kuvanneet, miten tyttö luo merkityksiä sisätilalleen varhaisten vaginaalisten tuntemustensa pohjalta suhteissaan niin varhaisiin kuin oidipaalisiin vanhempiinsa. Psykoanalyytikko Elina Reenkolan uusin kirja Lumoavan pelottava nainen. Seksuaalisuuden herättämä kauhu liittyy tähän naispsykologian teemaan ja on kiinnostava puheenvuoro tässä naisanalyytikoiden ketjussa.

Lue lisää

Kirjat
toimitussuosittelee

Dunderfelt, Tony: Valoisaksi. Viisas elämä. Psykologi ja uskontotieteilijä kurottaa uskontojen hengellisiin ulottuvuuksiin.

Freud, Sigmund: Kirjoituksia psykoanalyysin teoriasta ja käytännöstä 2. Suomennos Markus Lång. Books on Demand. Freudin tekstejä, joissa edetään 1890-luvun neuroosiopista egopsykologiaan.

Gronow, Antti – Kaidesoja, Tuukka:Ihmismielen sosiaalisuus. Gaudeamus. Sosiaalitieteilijät pyrkivät rakentamaan siltaa kognitiotieteiden ja yhteiskuntatieteiden välille.

Lue lisää