Psykologiliiton jäsenillä on ollut mahdollisuus lukea Hogrefe-kustantamon psykologian alan tieteellisiä lehtiä noin kuukauden ajan. Itse tartuin heti tilaisuuteen ja tein ohjeiden mukaan itselleni käyttäjätunnuksen ja salasanan. Se onnistui varsin vaivattomasti ja olen kuukauden aikana selaillut ja lukenut monia kiinnostavia lehtiä. Osa lehdistä on mukavasti saksankielisiä, mutta niitä en vielä ole rohkaistunut lukemaan.
Simpanssi pärjää monissa tehtävissä ihmislapsen veroisesti. Lasten kyky kommunikoida ja tehdä yhteistyötä on kuitenkin aivan omaa luokkaansa. Simpanssien yhteistyö tyssää alun jälkeen siihen, kun vahvin ottaa kaikki herkut itselleen. Lapset sen sijaan jakavat palkkiot reilummin.
Kim Josefssonin väitöskirja ihmisen persoonallisuudesta ja sen ennustajista, kehityksestä ja seurauksista tarkastetttiin viikko sitten Helsingin yliopistossa. Väittelijä käytti vuonna 1980 aloitetun Lasten Sydäntaudin Riskitekijät -pitkittäistutkimuksen aineistoa, jonka viimeiset aineistonkeräykset on tehty lasten jo aikuistuttua 2000-luvulla. Tulosten mukaan lapsuuden perhe on yhteydessä aikuisen luonteeseen ja aikuisen luonne taas hänen psyykkiseen hyvinvointiinsa.
Joudun jatkuvasti tilanteisiin, joissa minun tulee kertoa kognitiivisesta psykologiasta ymmärrettävästi. Silloin yritän kaikin tavoin välttää kognitio-sanan käyttämistä. K-sana kylvää kauhua ja vakuuttaa kuulijan siitä, että kyseessä on jokin aivan käsittämätön asia.
Aurinkoista kesää!
Pari kuukautta sitten kirjoitin Maanantaiblogissa vanhusten psyykkisestä hyvinvoinnista otsikolla Ikä ja onni. Silloin olin lukenut tutkimuksen, jossa selvitettiin, lisääntyykö psyykkinen hyvinvointi ikääntyessä vai ei. Aikaisemmat tutkimukset olivat antaneet ristiriitaisia tuloksia. Uudessa tutkimuksessa kymmenien tuhansien tutkittavien aineistolla todettiin, että psyykkinen hyvinvointi lisääntyy iän kanssa.
Joka kolmas vuosi Työterveyslaitos toteuttaa laajan haastattelututkimuksen. Uusimmasta Työ ja terveys Suomessa 2012 -tutkimuksesta löytyy paljon tietoa myös psykologiasta kiinnostuneille.
Pari viikkoa sitten kun ruotsinkieliset toimittajat Suomessa saivat tappouhkauksia, törmäsin surffaillessani kanadalaiseen artikkeliin kaksikielisyyden iloista ja eduista. Kanadahan on myös kaksikielinen maa ja siellä ranskan kieli on vähän samassa asemassa kuin meillä ruotsi. Kaikki opiskelevat Kanadassa ranskaa ja englanninkielisille se on pakkoranskaa; harva englanninkielinen kanadalainen haluaa oppia ranskaa. Kuten perheessämme viime viikolla vieraillut nuori kanadalainen totesi, että koska kaikki kuitenkin osaavat englantia, niin ranskaa ei tarvitse osata.
Tutkimukset osoittavat, että ihminen ei ole hyvä tekemään useita asioita yhtä aikaa. Tämänhetkinen tehtävä kärsii, jos samanaikaisesti viestittelee sekä seuraa ja kommentoi tapahtumia sosiaalisissa medioissa. Miksi ihmeessä teemme niin?
Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Jari Hakanen sai viime viikolla Journal Of Occupational Health Psychology -lehden parhaan artikkelin palkinnon. Uusimmassa Psykologia –lehdessä julkaistiin Jari Hakasen ja Riku Perhoniemen artikkeli työn imusta ja ystävällisyyden siirtymisestä työpareilla. Artikkelissaan Perhoniemi ja Hakanen toteavat työn imun ja muiden voimavarojen ja hyvinvoinnin kehityskulkujen kasautuvan samoille ihmisille ja kutsuvat tätä kasautumista hauskasti voimavarakaravaaniksi. Samaa ilmiötä on uusimmassa tutkimuksessaan valottanut myös Barbara Fredrickson tiimeineen. He huomasivat, että vaalimalla positiivisia tunteitaan ihmiset tulevat terveemmiksi.