Sisällysluettelo

Pääkirjoitus

Jussi Silvonen: Avointa vaikuttamista 374

Tieteelliset artikkelit

Anniina Virtanen, Jessica de Bloom & Ulla Kinnunen: Työstä palautumisen kokemusten yhteys arjen kognitiivisiin virheisiin suomalaisilla opettajilla 376

Inka Vaalamo: Trauman ruumiillisuudesta psykoterapiassa 391

Elina Naamanka, Johanna Nukari, Kati Peltonen & Erja Poutiainen: Verkossa suoritettavan aikuislukion opiskelijoiden psyykkisen hyvinvoinnin ja oppimisen haasteet 414

Virpi Ruohomäki, Pia Sirola & Marjaana Lahtinen: Työn sujuminen, tyytyväisyys työympäristöön ja hyvinvointi monitilatoimistossa 433

Lue lisää

Pääkirjoitus

Tiede ja tieteen vaikuttavuus ovat vilkkaan julkisen keskustelun kohteena. Virikkeitä tähän on ollut useita, kuten on ollut puhujiakin. Tiede- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja käytti puheenvuoron, jossa tieteen rahoitus linjattiin vaikuttavuusperusteiseksi; rahaa niille, joiden tutkimus vaikuttaa. Tämä sai tutkijat tietenkin pohtimaan sitä, millaisesta vaikuttavuudesta tässä oikein on kyse. Toisaalla kuultiin Itä-Suomen yliopiston rehtorin puheenvuoro internetmaalittamisen kohteeksi joutuneiden tutkijoiden puolesta. ”Kaikki tutkimuksemme on arvokasta”, linjasi yliopiston johto ja sysäsi liikkeelle #minätutkin-kampanjan Twitterissä.

Lue lisää

Artikkelien tiivistelmät

Anniina Virtanen, Jessica de Bloom & Ulla Kinnunen

Työstä palautumisen kokemusten yhteys arjen kognitiivisiin virheisiin suomalaisilla opettajilla

Tämän tutkimuksen päätarkoituksena oli selvittää, miten suomalaisten opettajien työstä palautumisen kokemukset (työstä irrottautuminen, rentoutuminen, kontrolli, taidonhallinta, merkityksellisyys ja yhteenkuuluvuus) vapaa-ajalla ovat yhteydessä heidän arjessa kokemiinsa kognitiivisiin virheisiin. Kognitiiviset virheet ovat muistiin, havaitsemiseen tai toimintaan liittyviä lipsahduksia, jotka yhdistetään kognitiivisen kontrollin ongelmiin. Lisäksi tutkimme, miten ikä, sukupuoli, työn aikapaineet ja uniongelmat selittävät kognitiivisia virheitä. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena toukokuussa 2017 (= 909). Osallistujat olivat suomalaisia opettajia ja rehtoreita, joista valtaosa (93 %) työskenteli peruskoulussa. Osallistujien keski-ikä oli 51 vuotta, ja heistä 78 prosenttia oli naisia. Hierarkkisen regressioanalyysin tulokset osoittivat, että vähäiset rentoutumisen ja kontrollin kokemukset vapaa-ajalla, nuorempi ikä, naissukupuoli, työn aikapaineet ja uniongelmat olivat yhteydessä siihen, että kognitiivisia virheitä raportoitiin enemmän. Tutkituista tekijöistä uniongelmat osoittautuivat merkityksellisimmäksi selittäjäksi.

Lue lisää

English summaries

Anniina Virtanen, Jessica de Bloom & Ulla Kinnunen

The relationship between recovery experiences and cognitive failures among Finnish teachers

The aim of this study was to investigate how recovery experiences during off-job time (i.e., detachment from work, relaxation, control, mastery, meaning, and affiliation) are related to self-reported cognitive failures among Finnish teachers. Cognitive failures in memory, perception and action reflect lapses in cognitive control. In addition, we examined how age, gender, workload and sleep problems are related to cognitive failures. Data were based on a large questionnaire study conducted in May 2017 (= 909) among Finnish teachers and school principals. The majority of participants (93%) worked in comprehensive schools. Their mean age was 51 years and 78 percent were women. The main statistical analysis strategy was hierarchical regression analysis. The results showed that relaxation and control during off-job time, being younger, being female, as well as having a high workload and sleeping problems were related to reporting more frequent cognitive failures.

Lue lisää

Tieteelliset Artikkelit

Tämän tutkimuksen päätarkoituksena oli selvittää, miten suomalaisten opettajien työstä palautumisen kokemukset (työstä irrottautuminen, rentoutuminen, kontrolli, taidonhallinta, merkityksellisyys ja yhteenkuuluvuus) vapaa-ajalla ovat yhteydessä heidän arjessa kokemiinsa kognitiivisiin virheisiin. Kognitiiviset virheet ovat muistiin, havaitsemiseen tai toimintaan liittyviä lipsahduksia, jotka yhdistetään kognitiivisen kontrollin ongelmiin. Lisäksi tutkimme, miten ikä, sukupuoli, työn aikapaineet ja uniongelmat selittävät kognitiivisia virheitä. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena toukokuussa 2017 (= 909). Osallistujat olivat suomalaisia opettajia ja rehtoreita, joista valtaosa (93 %) työskenteli peruskoulussa. Osallistujien keski-ikä oli 51 vuotta, ja heistä 78 prosenttia oli naisia. Hierarkkisen regressioanalyysin tulokset osoittivat, että vähäiset rentoutumisen ja kontrollin kokemukset vapaa-ajalla, nuorempi ikä, naissukupuoli, työn aikapaineet ja uniongelmat olivat yhteydessä siihen, että kognitiivisia virheitä raportoitiin enemmän. Tutkituista tekijöistä uniongelmat osoittautuivat merkityksellisimmäksi selittäjäksi. Tutkimuksemme tuotti uutta tietoa siitä, että vapaa-ajan palautumisen kokemuksista erityisesti rentoutuminen ja kontrolli ovat yhteydessä vähäisempiin itseraportoituihin kognitiivisiin virheisiin. Tämä tieto voi lisätä ymmärrystä hahmottaa palautumisen merkitystä arkielämän kognitiivisissa prosesseissa.

Lue lisää

Tieteelliset Artikkelit

Traumatisoituneen ihmisen psykoterapiassa ruumiillisuuden huomioiminen on välttämätöntä. Viime vuosina kiinnostus on ollut usein trauman hoitoon kehitetyissä tekniikoissa ja psykoanalyyttinen näkemys traumasta on jäänyt taka-alalle. Psykoanalyyttinen ajattelu voi kuitenkin auttaa valottamaan herkästi syrjään jääviä ja usein vaikeasti sanallistettavia ilmiöitä, jotka liittyvät traumaan ja ruumiillisuuteen. Näiden ilmiöiden ymmärtämisen tulisi olla erilaisten tekniikoiden soveltamisen perusta. Tämän katsausartikkelin tavoite on erityisesti psykoanalyyttista kirjallisuutta tutkimalla etsiä teoreettisia perusteita sille, kuinka lähestyä traumaa ja siihen liittyviä ruumiin reaktioita osana psykoterapiaprosessia. Psykoanalyyttisen teorian valossa pyritään arvioimaan myös tekniikan merkitystä trauman hoidossa. Psykoanalyyttisessa kirjallisuudessa trauma nähdään tapahtumana, jossa ihminen on jäänyt yksin itseltäänkin ylivoimaisten kokemusten armoille. Ruumiin oireiden voidaan tällöin nähdä suojaavan suorastaan henkeä uhkaavalta hädältä. Trauma irrottaa herkästi tietoisen mielen ruumiin tuntemuksista. Psykoterapiassa ruumin reaktiot tarjoavat mahdollisuuden palauttaa katkennut yhteys minuuteen ja todellisuuteen, mikä on kaiken muun psykoterapiatyöskentelyn perusta.

Lue lisää

Tieteelliset Artikkelit

Psyykkisen hyvinvoinnin ja oppimisen haasteet vaikeuttavat opiskelua monin tavoin, mutta niitä ei ole juuri tutkittu verkko-opiskelijoilla. Tässä tutkimuksessa kartoitettiin verkkolukiolaisten itsearviointiin pohjautuvia psyykkisen hyvinvoinnin ja oppimisen haasteita. Kohdejoukko koostuu verkossa suoritettavan aikuislukion opiskelijoista (= 146), jotka vastasivat sähköiseen kyselyyn. Tutkimuksen perusteella verkkolukiolaisista selvästi yli puolet raportoi mielenterveyden ongelmia, yksinäisyyttä ja peruskouluaikaista kiusatuksi joutumista. Mielenterveyden ongelmat olivat yleisin syy hakeutua verkkolukioon. Verkkolukiolaiset raportoivat enemmän yksinäisyyttä ja kiusaamiskokemuksia kuin vertailuaineistona käytettyyn Nuorisobarometriin vastanneet lukiolaiset. Tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen ongelmia raportoitiin verrattain paljon, ja näitä vaikeuksia ilmeni selvästi myös mielenterveyden ongelmien yhteydessä.

Lue lisää

Tieteelliset Artikkelit

Digitalisaatio ja muuttuva tietotyö uudistavat työtilojen käyttöä. Organisaatioiden uusista tilaratkaisuista ei ole riittävästi tutkimustietoa henkilöstön työtehtävien kannalta. Tutkimuksessa selvitettiin asiantuntijaorganisaation (= 179) muuttoa omista huoneista monitilatoimistoon. Työtiloja, työtehtäviä, henkilöstön tyytyväisyyttä monitilatoimistoon ja hyvinvointia tutkittiin kyselyllä (vastaajia 68 %) ja haastatteluilla (= 9) noin vuosi muuton jälkeen. Kysely- ja haastattelutulokset osoittivat monitilatoimiston tukevan hyvin ryhmässä työskentelyä, yhteistyötä ja vuorovaikutusta, mutta heikommin itsenäisiä yksilötehtäviä ja keskittymistä. Työn sisällöistä suunnittelua, koordinointia ja jatkuvaluonteista vuorovaikutusta sisältävät tehtävät selittivät henkilöstön tyytyväisyyttä työympäristöön. Ongelmanratkaisua, päätöksentekoa ja täydellistä keskittymistä vaativat tehtävät puolestaan selittivät tyytymättömyyttä työympäristöön. Miehet olivat tyytyväisempiä työympäristöönsä kuin naiset. Iän myötä tyytymättömien osuus kasvoi. Henkilöstön tyytyväisyys työympäristöön oli myönteisesti yhteydessä työtyytyväisyyteen, työhyvinvointiin ja työsuoritukseen.

Lue lisää

Lectio Praecursoria

”Jo herätessä tuntuu, että päivän energiat ovat lopussa. Työpäivän saa kuitenkin hoidettua jotenkuten, mutta ilta kuluu sohvalla maaten ja toipuen päivästä.”
”Työn mielekkyyttä on ollut viime aikoina vaikea kokea, ja välillä mietityttää, miksi tuli yleensä hakeuduttua tällaiselle alalle.”
”Pitkin viikkoa herää epäilyksiä, ettei osaa oikein mitään, ja kaikista tehtävistä selviytyminen jännittää.”

Edellä kuvatut kokemukset voivat liittyä työuupumukseen, joka määritellään pitkittyneen työstressin seurauksena syntyväksi tilaksi. Työuupumusta kuvataan kolmen osa-alueen kautta, jotka ovat uupumusasteinen väsymys, kyynistyminen ja ammatillisen itsetunnon heikkeneminen.

Lue lisää

Lectio Praecursoria

Artikkeliväitöskirjani aiheena yleistasolla on hoiva, sen oikeudenmukaisuus ja eettiset arvoristiriidat lastensuojelun, vanhustyön ja vuoden 1918 punaorpohuoltoa koskevan historiallisen tapaustutkimuksen piirissä. Olennainen tutkimuksellinen väline on ollut useiden sosiaalipsykologisten teorioiden sekä toiminnanteorian, kehittävän työntutkimusotteen ja infrahumanisaatioteorian toisiaan täydentävin keinoin nähdä syvemmälle hoivan pinnan ilmiöiden taustalle systeemisiin arvoristiriitoihin; taloudellisiin ja myös poliittisiin intressiristiriitoihin ja niiden syihin.

Lue lisää

Ajankohtaista

Kirsti Lagerspetz -palkinto annettiin Iida Heikkiselle ja Annamari Järviniemelle erinomaisesta yhden tapauksen tutkimusasetelman hyväksikäyttämisestä ja samalla terapiassa sovellettavien johtopäätösten muotoilemisesta perusteluineen.

Lue lisää

Ajankohtaista

Deadline for submission: January 11, 2021. The Jacobs Foundation is pleased to announce the 2021 call for applications for its Research Fellowship Program. The Jacobs Foundation Research Fellowship Program is a globally competitive fellowship program for early and mid-career researchers whose work is dedicated to improving the development, learning and living conditions of children and youth. The relevant disciplines include, but are not limited to, education sciences, psychology, economics, sociology, family studies, media studies, political science, linguistics, neurosciences, and medical sciences.

Lue lisää

Ajankohtaista

Psykologien moninaisiin työtehtäviin kuuluu ymmärtää ja lieventää erilaisista etnisistä taustoista tulevien maahanmuuttajien traumoja, kotoutumiseen liittyvää stressiä ja niiden kielteisiä vaikutuksia hyvinvointiin. Psykologeilla on tärkeää osaamista kulttuuripsykologian, kehityksellisen psykopatologian ja traumatutkimuksen näkökulmista. Teemanumeron tavoitteena on esitellä tutkimusta, joka analysoi pakolaisuuden ja maahanmuuton mielenterveydellisiä ja kehityksellisiä ulottuvuuksia sekä trauman ilmenemistä, hoitoa ja psyykkiseen selviytymiseen liittyviä tekijöitä. Teemanumerossa esitellään myös pakolaisiin, maahanmuuttajaperheisiin ja lapsiin kohdistuneita interventiotutkimuksia, esimerkiksi teoreettisia lähtökohtia, hoidollisia elementtejä sekä mielenterveydellistä vaikuttavuutta.

Lue lisää

Ajankohtaista

Vuosittaiset Sosiaalipsykologian päivät järjestetään 15.–16.4.2021 Helsingissä tai tilanteen vaatiessa virtuaalisesti. Konferenssin keynote-puhujia ovat Dr Cristian Tileâga (Loughborough University, UK), Dr Samantha Heintzelman (Rutgers University-Newark, USA), Dr Tracy Morison (Massey University, Uusi-Seelanti) ja tutkimusprofessori Jari Hakanen (Työterveyslaitos).

Lue lisää

Ajankohtaista

Teemanumeron tavoitteena on esitellä tuoretta tutkimusta, joka käsittelee yksilöllisiä eroja matemaattisten taitojen kehityksessä, matemaattisten taitojen yhteyttä muihin taitoihin, motivaatioon ja hyvinvointiin, matematiikan osaamisen ja motivaation roolia koulutus- ja uravalintojen muovaajina tai sitä, miten oppilaiden matematiikan osaamista voidaan arvioida ja oppimista tukea, kun siinä ilmenee vaikeuksia.

Lue lisää

Kirjat

Sosiaalinen osallisuus, eli tunne yhteisöön kuulumisesta ja päätöksiin vaikuttamisesta, on yleisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa tunnustettu arvo. Asiakasosallisuuden lisääminen on myös sote-uudistuksen keskeisiä tavoitteita. Sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjillä on oikeus osallistua omaa hoitoaan koskeviin päätöksiin, mutta osallisuus nähdään myös laadukkaan hoidon edellytyksenä. Osallisuus on yhdistetty muun muassa hoitoon sitoutumiseen sekä asiakastyytyväisyyteen. Osallisuuteen kuitenkin liittyy myös monenlaisia haasteita, joista keskustelluimpia on lääkärin hoitosuosituksesta kieltäytyminen.

Lue lisää

Kirjat

Brunila, Kristiina – Harni, Esko – Saari, Antti – Ylöstalo, Hanna (toim.): Terapeuttinen valta – onnellisuuden ja hyvinvoinnin jännitteitä 2000-luvun Suomessa. Vastapaino. Katsaus terapeuttisen vallan tutkimukseen.

Jaakkola, Leena – Bärlund, Jan-Eric – Nylund-Kalli, Carita – Rossi, Susanna: Tunnefokusoitu psykodynaaminen lyhytpsykoterapia. Duodecim. Tunteisiin fokusoivan psykodynaamisen lyhytpsykoterapian käytännönläheinen esittely.

Lue lisää

Kirjoittajat

JESSICA DE BLOOM, PhD
dosentti, akatemiatutkija
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta
Tampereen yliopisto;
associate professor,
Rosalind Franklin fellow
Groningenin yliopisto
Alankomaat

Lue lisää