Pääkirjoitus (02/2023): Koronakriisin jälkikaikuja

Vain tilaajilla on pääsy tämän artikkelin täysversioon.

Kirjaudu sisään tai klikkaa tästä tilaamaan Psykologia-lehti.

Jos olet jo tilaaja, rekisteröidy tästä.

Ihmisten maailma on toki aina ollut liikkeessä ja täynnä kriisien kaltaisia murroksia. Nykyhetkelle taitaa vain olla ominaista, että kriisit ja muutokset tapahtuvat nopeammin ja lähempänä toisiaan kuin aiemmin.

Globaali talouskriisi koetteli meitä vuoden 2008 jälkeen. Kun siitä oli jotenkin toivuttu, koronapandemia rantautui Suomeen keväällä 2020, paikat suljettiin ja liikkumista rajoitettiin. Kun koronarajoitusten aika oli ohi, Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja käynnisti prosessin, joka kosketti kaikkia meitä energiakriisin muodossa.

Pandemia oli siitä erityinen ilmiö, että tutkijat pystyivät reagoimaan siihen nopeasti. Sosiaalisen median ja tietotekniikan kehitys mahdollistivat nopeat kyselytutkimukset, joissa kartoitettiin koronan koettuja ja todellisia vaikutuksia ihmisten työhön ja arkeen. Psykologia-lehtikin osallistui näihin talkoisiin julkaisemalla empiirisiä tutkimusraportteja koronan vaikutuksista jo syksyllä 2020.

Vain tilaajilla on pääsy tämän artikkelin täysversioon.

Kirjaudu sisään tai klikkaa tästä tilaamaan Psykologia-lehti.

Jos olet jo tilaaja, rekisteröidy tästä.