Tutkimme, millaisia muutoksia tapahtui jyväskyläläisen, parisuhdeväkivaltaa käyttäneille miehille suunnatun Vaihtoehto väkivallalle -ohjelman aikana interventioon osallistuneiden parisuhteissa. Aineistona käytimme miesten puolisoiden alku-, loppu- ja seurantahaastatteluita. Analysoimme haastatteluiden vastauksia laadullisella sisällönanalyysilla. Keskityimme vastauksissa ilmenneisiin muutoksiin väkivallan eri muodoissa, parisuhteen tilassa sekä puolison asemassa ja turvallisuudessa. Lisäksi tutkimme, mitä tapahtuneet muutokset kertoivat intervention tuloksellisuudesta. Valitsimme keskeisiksi muutoksen sisältöalueiksi muutokset väkivallan eri muodoissa, parisuhteen tilassa sekä puolison asemassa ja turvallisuudessa. Muodostimme alku- ja loppuhaastatteluihin perustuen viisi erilaista muutosta kuvaavaa luokkaa: 1) kokonaistilanne hyvä, fyysinen väkivalta loppunut, 2) muutosta parempaan, fyysinen väkivalta loppunut, 3) muutosta parempaan, fyysinen väkivalta vähentynyt, 4) merkittäviä ongelmia, fyysinen väkivalta loppunut ja 5) merkittäviä ongelmia, fyysinen väkivalta vähentynyt. Luokittelimme intervention kokonaisvaltaisesti tulokselliseksi kolmen ensimmäisen luokan kohdalla (n = 11, 48 % tapauksista). Kahden jälkimmäisen luokan kohdalla luokittelimme intervention osittain tulokselliseksi (n = 12, 52 % tapauksista). Seurantahaastatteluista ilmeni, että loppuhaastatteluun mennessä saavutetut positiiviset muutokset kestivät vain osan kohdalla ja loppuhaastattelussa ilmenneet merkittävät ongelmat yleensä jatkuivat. Tutkimuksemme tulosten perusteella arvioimme Vaihtoehto väkivallalle -ryhmän hyviä tuloksia tuottaneeksi interventioksi. Tuloksemme antavat myös tukea ajatukselle siitä, että parisuhdeväkivaltaa tutkittaessa on oleellista huomioida tilanne moniulotteisesti ja kokonaisvaltaisesti.

Avainsanat: Vaihtoehto väkivallalle -ryhmä, lähisuhdeväkivalta, parisuhdeväkivalta, väkivaltainterventio, tuloksellisuustutkimus, parisuhde, laadullinen sisällönanalyysi