Tässä tutkimuksessa selvitettiin subjektiivisen hyvinvoinnin kehittymistä nuorten siirtyessä alakoulusta yläkouluun. Lisäksi tarkasteltiin harrastuneisuuden ja koulun vaihtamisen (yhtenäiskoulu vs. erilliskoulu) yhteyksiä subjektiiviseen hyvinvointiin ja sen kehittymiseen sekä sitä, ovatko nämä yhteydet erilaisia riippuen nuoren sukupuolesta. Tutkimuksen aineisto koostui 848 nuoresta, jotka arvioivat harrastuneisuuttaan kuudennen luokan syksyllä ja subjektiivista hyvinvointiaan kuudennen luokan syksyllä sekä seitsemännen luokan syksyllä ja keväällä. Tulosten mukaan nuorten itsetunto heikkeni ja masennusoireet lisääntyivät nuorten siirryttyä yläkouluun. Harrastuksen puuttuminen näyttäytyi riskitekijänä subjektiivisen hyvinvoinnin kannalta. Masennusoireet lisääntyivät ja elämääntyytyväisyys väheni etenkin niillä nuorilla, joilla ei ollut ollenkaan harrastusta. Ohjatusti harrastavat nuoret kokivat itsetuntonsa ja elämääntyytyväisyytensä paremmaksi kuin nuoret, joilla ei ollut ohjattua harrastusta. Koulun vaihtaminen siirtymävaiheessa oli yhteydessä itsetunnon kehittymiseen: koulua vaihtaneiden itsetunto vahvistui kuudennen luokan syksystä seitsemännen luokan syksyyn, kun taas samassa koulussa pysyneiden itsetunnossa ei tapahtunut muutosta. Myös nuoren sukupuolella oli merkitystä harrastuneisuuden ja koulun vaihtamisen yhteyksille subjektiiviseen hyvinvointiin. Erityisesti koulua siirtymän aikana vaihtaneiden poikien itsetunto oli tyttöjen itsetuntoa korkeammalla tasolla. Ohjattuun harrastukseen osallistuminen näyttäytyi erityisen tärkeänä poikien elämääntyytyväisyyden kannalta, kun taas tyttöjen elämääntyytyväisyyttä heikensi harrastuksen puuttuminen riippumatta siitä, oliko se ohjattu vai omaehtoinen.

Avainsanat: koulusiirtymä, koulun vaihtaminen, ohjattu harrastus, omaehtoinen harrastus, subjektiivinen hyvinvointi, varhaisnuoruus