Sampo Mutka, Saija Ruotanen, Aarno Laitila & Katri Kanninen

Noviisina auttamaan – empatian merkitys terapeuttisessa vuorovaikutuksessa

Empatialla on olennainen merkitys terapeuttisen muutoksen mahdollistajana, mutta sen toteutumista käytännössä on tutkittu suhteellisen vähän. Tämän tutkimuksen tarkoitus on tarkastella yksittäisten lausumien tasolla, kuinka noviisiterapeutit osoittavat empatiaa terapeuttisessa vuorovaikutuksessa. Tutkimuksen toinen tavoite on selvittää, kuinka edellä mainitut onnistuneet tai epäonnistuneet empatian ilmaisut vaikuttavat osanottajien asemointiin vuorovaikutuksessa ja siten terapiaprosessin kulkuun. Aineisto koostui Åbo Akademin psykologian maisterivaiheen opiskelijoiden toteuttamista lyhytterapeuttisista KAT-interventioista, jotka on videoitu vuosina 2012–2013. Tutkimukseen sisällytettiin kaksi terapiaprosessia, joiden kesto on yhteensä noin 40 tunnin verran, 20 tuntia terapeuttia kohden. Toinen noviisiterapeuteista oli nainen, toinen mies. Analyysissa hyödynnettiin diskursiiviseen psykologiaan pohjautuvaa, keskustelunanalyysiin painottuvaa menetelmää. Mikroanalyyttinen tarkkuus mahdollisti terapiaprosessin ja empatian osoitusten tutkimisen lausuma lausumalta sekä osallistujien asemissa tapahtuvien muutosten tarkastelemisen. Tutkimuksessamme empatia näyttäytyy monimuotoisena ilmiönä, joka voi ilmetä niin kognitiivisen tason ymmärryksen, affektiivisen myötäelämisen kuin jaettujen kokemusten kautta. Tuloksemme osoittavat, että noviisiterapeutit osoittavat dialogisessa vuorovaikutuksessa empatiaa vaihtelevasti ja että noviisiterapeutin osoittama empatia voi edesauttaa muutosta.

Avainsanat: noviisiterapeutit, empatia, dialogisuus, asemointi

Kati Peltonen, Mila Gustavsson-Lilius, Minna Parkkila, Tuula Mentula, Johanna Stenberg & Erja Poutiainen

Oppimisen ja mielenterveyden ongelmia kartoittavan KOMO-kyselyn psykometriset ominaisuudet

Oppimisen vaikeudet ja mielenterveyden ongelmat lisäävät riskiä syrjäytyä. Tutkimusten mukaan edellä mainitut vaikeudet esiintyvät usein samanaikaisesti. Ongelmien varhainen tunnistaminen ja niihin puuttuminen mahdollistavat suotuisan kehityksen nuoruudessa ja edesauttavat työelämään pääsyä. Jotta vaikeuksiin voidaan puuttua, tunnistamisen ensi vaiheeseen tarvitaan helppokäyttöisiä seulontamenetelmiä. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan vuosina 2014–2017 kehitetyn KOMO-kyselyn (Kysely oppimisen ja mielenterveyden ongelmista) psykometrisia ominaisuuksia, validiteettia ja reliabiliteettia. KOMO-kysely on menetelmä, jolla henkilö arvioi samanaikaisesti oppimisen ja mielenterveyden ongelmia 38 väittämän avulla. Menetelmän psykometristen ominaisuuksien selvittämiseksi kerättiin 643:sta työttömyysuhan alaisesta nuoresta koostuva aineisto. Osallistujat olivat 16–35-vuotiaita (KA21.10, KH2.30) naisia (n = 336), miehiä (n = 303) tai muun sukupuolen ilmoittaneita (n = 4). KOMO-kyselyn psykometrinen rakenne oli eksploratiivisen faktorianalyysin mukaan viisifaktorinen ja sisäisesti johdonmukainen. Faktorit nimettiin seuraavasti: koettu mieliala ja ahdistus, vaikeudet lukemisessa ja kielellisissä taidoissa, vaikeudet tarkkaavuudessa ja toiminnanohjauksessa, vaikeudet matemaattisissa taidoissa sekä vaikeudet näönvaraisissa taidoissa ja silmä-käsiyhteistyössä. KOMO-kyselyn avulla on mahdollista tunnistaa työttömyysuhan alaisia nuoria ja aikuisia, jotka kokevat oppimisen ja mielenterveyden haasteita, ja täten edesauttaa tarkempiin tutkimuksiin sekä tukitoimiin ohjaamista. KOMO-kyselyn havaittiin olevan stabiili eli ajassa pysyvä menetelmä. Lisäksi kyselyn havaittiin olevan tarkka, sisäisesti johdonmukainen ja luotettava seulontamenetelmä.

Avainsanat: oppimisvaikeus, mielenterveys, seulontamenetelmä, tunnistaminen, validiteetti, reliabiliteetti

Anne Puolakanaho, Noona Kiuru & Päivi Lappalainen

HOT-pohjaiset verkko- ja mobiili-interventiot nuorten koulutyön tukena

Nuorten psyykkisen hyvinvoinnin edistämiseksi sekä mielen hyvinvoinnin pulmien ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi tarvitaan laaja-alaisia, erilaisiin oireisiin tehoavia ja vaikuttavia menetelmiä. Menetelmien tulisi pohjautua teoriaan ja testattaviin taustaoletuksiin ja edistää hyvinvointia sekä sitä tukevien muutosten toteutumista arkielämässä. Menetelmien tulisi olla joustavia sekä helposti saatavilla, ja niitä tulisi voida käyttää erilaisissa toimintaympäristöissä. Tällaisiin haasteisiin hyväksymis- ja omistautumisterapia (HOT) ja siihen pohjautuvat interventiot voivat mahdollisesti tarjota vastauksen. Tämän katsauksen tarkoituksena on tarkastella vielä harvinaisten, HOT-pohjaisten verkko- ja mobiili-interventioiden käytettävyyttä nuorilla. Lähestymme aihetta seuraavilla tavoilla: 1) esittämällä ydinnäkemykset HOT-menetelmien vaikutusmekanismeista, 2) selvittämällä, onko HOT-menetelmiä käytetty onnistuneesti nuorilla aikaisemmin, 3) selkeyttämällä nuorille suunnattujen interventioiden erityispiirteitä ja 4) tuomalla esiin onnistuneiden verkko-ohjelmien ominaisuuksia. Artikkelin lopussa kuvataan lyhyesti uusi, suomalainen verkko- ja kännykkäteknologiaa hyödyntävä, HOTiin perustuva Nuorten KOMPASSI -sovellus sekä sen ensimmäisiä vaikuttavuustuloksia yhdeksäsluokkalaisilla nuorilla.

Avainsanat: hyväksymis- ja omistautumisterapia, nuoret, hyvinvointi, ohjelma, interventio, katsaus, verkko- ja kännykkäteknologia