Työikäiset ovat huolissaan omasta muististaan: nimiä on vaikea muistaa, asiat unohtuvat ja tehtäviä jää hoitamatta. Apua, onko kyseessä Alzheimer?

Työikäisten muistiongelmat nousivat viime viikolla otsikoihin neurologipäivien yhteydessä. Itä-Suomen yliopiston professori Anne Remeksen mukaan muistiklinikoille hakeutuvista potilaista vain osalla todetaan muistisairaus. Valtaosa työikäisistä painii muistiongelmien kanssa aivan muusta syystä kuin alkavan muistisairauden johdosta. Univaje, stressi, masennus ja jotkut lääkkeet voivat häiritä muistin toimintaa. Onneksi näihin tekijöihin liittyvät muistamisen ongelmat korjaantuvat kun tilanne helpottaa. Lepo, pitkät unet ja palautuminen uuvuttavista tilanteista auttavat muistia.

Ihmisen huoli muistinsa toiminnasta tulee vastaan myös omassa työssäni kognition tutkijana. Hyvin usein kuulen koulutuksiin osallistujien, toimittajien ja yhteistyötahojen väittävän, että heillä itsellään on kovin huono muisti, erityisesti huonoa nimimuistia valitellaan paljon. Helpotus on kova, kun muutamien demojen ja tutkimustulosten kautta voin vakuuttaa kuulijan siitä, että oikeastaan kaikkien ihmisten muisti on melko huono. Käsityksemme siitä, mihin meidän tulisi kyetä muistamisen ja oppimisen saralla on melko epärealistinen.

Ihmisen mielensisäisten toimintojen, kykyjen ja rajoitusten luonnetta on vaikea ymmärtää, koska ne eivät ole selvästi havaittavissa. On itsestäänselvää, että meillä on korkeintaan kaksi kättä; se on ihmisen lajityypillinen ominaisuus, ei mikään erityinen rajoitus. Myös ihmisen muistin toimintaan liittyy lajityypillisiä ominaisuuksia; sellaisia rajoituksia, jotka koskevat meitä kaikkia.

Kuulostaako tutulta? Jos olet seurannut maanantaiblogia alusta lähtien, muistat ehkä, että muistamisesta on puhuttu aikaisemminkin. Psykologiassa on paljon kestoaiheita, jotka nousevat vähän väliä otsikoihin ja tulevat omassa elämässä vastaan päivittäin.

Professori Anne Remeksen haastattelu: Työuupumus pätkii muistia

Demoja ja lisätietoa muistin toiminnasta