Viime päivinä lukemani sanomalehdet ovat olleet huolissaan koulutuksesta. Helsingin Sanomat kirjoitti pääkirjoituksessaan tänään, että Suomen kehuttu koulujärjestelmä alkaa repeillä ja sunnuntain Hufvudstadsbladet ihmetteli suomenruotsalaisten nuorten huonoa koulumotivaatiota.

Hufvudstadsbladet kertoi tutkija Anna Dallin väitöskirjasta, jossa hän oli tutkinut suomalaisten, suomenruotsalaisten, australialaisten ja indonesialaisten nuorten koulumotivaatiota ja vaikuttaako se lukutaitoon. Väitöskirjan tulosten mukaan suomenruotsalaisten nuorten lukutaito ja koulumotivaatio on heikompi kuin suomalaisten nuorten. Suomenruotsalaisille nuorille koulu on helppoa eivätkä he koe, että opettajat olisivat ankaria ja vaativia. Suomenruotsalainen koulu panostaa koulun sosiaalisiin tavoitteisiin ja suomenkielinen taas tiedollisiin. Niinpä yksi tutkimukseen osallistunut suomenruotsalainen opettaja olikin todennut, että eittämättä hänen oppilaansa pärjäävät taidoissa huonommin, mutta he ovat paljon iloisempia ja onnellisempia kuin suomenkieliset ikätoverinsa.

Svenska Kulturfonden on päättänyt rahoittaa Anna Dallin jatkotutkimusta, jossa hän aikoo keskittyä suomenkielisen ja ruotsinkielisen opettajankoulutuksen vertailuun. Tulevatko erot näkyviin opettajankoulutuksessa? Miksi suomenruotsalaiset nuoret eivät tunnu arvostavan koulutusta niin kuin suomenkieliset ikätoverinsa?

Helsingin Sanomien pääkirjoituksen mukaan myös suomenkielisten nuorten taidoissa ja asenteissa on parantamisen varaa. Koulutus ei enää johda sosiaaliseen nousuun niin kuin suurten ikäluokkien ja heidän lastensa aikaan. Ilmainen korkeakoulutus ja opintotuet, joita perusteella sillä, että kaikilla olisi mahdollisuus korkeakoulutukseen, ovat todellisuudessa tulonsiirtoa hyväosaisille. Ja peruskoulun päättäneiden nuorten putoaminen koulutuksesta on Suomessa paljon naapurimaita yleisempää.

Samaan aikaan Opetushallitus uudistaa peruskoulujen ja alkaa kohta uudistaa lukioiden opetussuunnitelmaa. Sitä touhua katsoessa on vaikea uskoa, että Suomessa on huolta koulutuksesta. Rakenteisiin ei todellakaan olla puuttumassa. Uudistuksessa keskustellaan vain siitä, onko ysiluokkalaisilla yksi tunti vähemmän vain enemmän liikuntaa. Mistä löytyisivät ne ihmiset, joilla olisi näkemystä ja rohkeutta todellisiin uudistuksiin?