Tietyissä aivojen osissa, kuten oppimisen ja muistin kannalta tärkeässä hippokampuksessa, syntyy uusia hermosoluja läpi elämän. Tätä prosessia kutsutaan aikuisiän neurogeneesiksi. Tutkimusten mukaan terveet elämäntavat edistävät neurogeneesiä ja siten pitävät yllä aivojen muokkautumiskykyä. Neurogeneesi on hidas ja jatkuva prosessi, jossa hippokampuksen pykäläpoimussa jakautuvista hermokantasoluista erilaistuu hermostollisia esisoluja, joista lopulta usean välivaiheen kautta noin kahden kuukauden kuluessa kypsyy uusia jyväissoluja. Vain osa uusista jyväissoluista liittyy olemassa oleviin tai uusiin toiminnallisiin hermoverkkoihin ja selviää hengissä. Pykäläpoimun uusille hermosoluille on ehdotettu useita eri tehtäviä. On mahdollista, että uudet hermosolut auttavat muodostamaan erillisiä hermostollisia edustuksia samankaltaisista, mutta erillisistä tapahtumista suhteessa aikaan ja ympäristöön. Heikentynyt neurogeneesi haittaa oppimista, kun taas oppiminen edistää neurogeneesiä, erityisesti kun tehtävä on monimutkainen. On jopa ehdotettu, että neurogeneesi voisi suojata eteneviltä, hippokampuksen rakennetta ja toimintaa rappeuttavilta muistisai-rauksilta. Hippokampuksen uudet jyväissolut näyttäisivät olevan tärkeitä myös stressireaktioiden säätelyssä. Hippokampuksen neurogeneesin merkitys nimenomaan ihmisen tiedonkäsittelylle ja toiminnalle vaatii vielä lisäselvitystä.

Avainsanat: aikuisiän neurogeneesi, hippokampus, pykäläpoimu, jyväissolu, oppiminen, muisti