Artikkelien tiivistelmät

Artikkelien tiivistelmät (04/2011)

Liisa Möttönen & Mirka Hintsanen

Liittyykö työstressin kokeminen yksilön temperamenttipiirteisiin?

Viime aikoina työstressitutkimuksessa on alettu huomioida työolojen ohella myös yksilöllisiä tekijöitä mahdollisina työstressin aiheuttajina. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää persoonallisuuden ydintekijän, synnynnäisen temperamentin, yhteyttä työstressin kokemiseen. Temperamenttia mitattiin Thomasin ja Chessin temperamenttiteoriaan pohjautuvalla DOTS-R temperamenttiasteikolla, joka koostuu kymmenestä eri temperamenttipiirteestä. Työstressin kokemista puolestaan mitattiin Siegristin ponnistelu–palkkio-epäsuhtaa (engl. effort–reward imbalance) kuvastavalla työstressimallilla, jonka mukaan stressiä aiheutuu mikäli työn vaatimusten ja velvoitteiden täyttämiseksi tehdyt ponnistukset ovat kohtuuttoman suuret verrattuna työstä saataviin palkkioihin. Sekä temperamentti, että työstressin kokeminen arvioitiin kyselylomakkein ja temperamentin ja työstressin välistä yhteyttä tutkittiin lineaarisella regressioanalyysillä. Tutkimuksen koehenkilöt, 609 naista ja 493 miestä, olivat osaryhmä laajemmasta meneillään olevasta LASERI -tutkimuksesta. Tulosten perusteella useat temperamenttipiirteet olivat yhteydessä koettuun työstressiin joidenkin temperamenttipiirteiden toimiessa työstressin kokemista lisäävinä ja joidenkin työstressin kokemista alentavina tekijöinä. Jatkossa työstressitutkimuksessa tulisikin työolojen ohella antaa entistä enemmän huomiota myös yksilöllisille tekijöille, kuten synnynnäiselle temperamentille, mahdollisina työstressin selittäjinä.

Avainsanat: Temperamentti, työstressi, ponnistelujen ja palkkioiden epäsuhta, DOTS-R


Sirpa Ruuskanen, Jarl Wahlström & Päivi Rainò

Viittomakielisen vuorovaikutuksen erityispiirteitä psykoterapiassa – tapaustutkimus

Viittomakielellä toteutetun psykoterapian erityispiirteistä tiedetään varsin vähän. Palvelut ovat harvoin omakielisiä ja palvelutarjonnassa painottuu tulkin välityksellä toteutuva terapia. Tämä tapaustutkimus tarkasteli viittomakielistä vuorovaikutusta psykoterapiassa. Tutkimuksen aineisto muodostui kaksi vuotta kestäneen, suomalaisella viittomakielellä toteutetun psykoterapian videotallenteista. Tutkimus osoitti, että psykoterapeuttisen työskentelyn aikana vuorovaikutuksessa esiintyi runsaasti erityisiä vuorovaikutuksellisia piirteitä, jotka tässä aineistossa palvelivat merkityksellisiä terapeuttisia tehtäviä. Viittomakielinen psykoterapeutti muunsi omaa vuorovaikutustaan, mikä teki mahdolliseksi vuorovaikutuksen erityisten piirteiden esiintymisen ja muodostumisen terapeuttisessa työskentelyssä mediaattoreiksi. Niitä käyttämällä työskentely johti asiakkaan itsesäätelyn ja mentalisaation kykyjen kehittymiseen. Tutkimus nosti esiin kiinnostavia ilmiöitä jatkotutkimukselle: tulevatko tässä tutkimuksessa runsaina esiintyneet viittomakielisen vuorovaikutuksen erityiset piirteet esille myös muissa viittomakielisissä terapia-aineistoissa ja mitkä niiden mahdolliset terapeuttiset tehtävät ovat. Kiinnostavaa olisi myös tarkastella vuorovaikutusta terapia-aineistoissa, joissa asiakasosallistujan kieli- ja kulttuuritausta ovat erilaiset kuin tämän tutkimuksen aineistossa.

Avainsanat: viittomakieli, psykoterapia, vuorovaikutus, mentalisaatio


Emilia Suviala

Miten ajatella mieltä ja mieltää ajatuksia? Mentalisaation kehittyminen ja kiintymyssuhde

Mentalisaatio on kykyä ymmärtää oman ja toisen toiminnan taustalla olevaa mieltä, kuten ajatuksia, toiveita, uskomuksia ja tunteita. Vanhemman varhaislapsuuden kiintymyskokemukset sekä hänen nykyinen suhtautumisensa näihin kokemuksiin ovat yhteydessä siihen, miten joustavasti ja ristiriidattomasti vanhempi kykenee ymmärtämään omaa ja lapsensa mieltä, näiden välisiä eroavaisuuksia sekä mielen sisältöjen yhteyksiä käyttäytymiseen. Vauvaiästä lähtien lapsi pyrkii aktiivisesti jakamaan kokemuksiaan aikuisen kanssa. Vanhemman kyky havainnoida, kannatella ja säädellä lapsen kokemusmaailmaa ja kyky leikkisyyteen luovat lapselle pohjaa yhä hienovaraisemmin ymmärtää, miten mieli ja ulkomaailma, mielikuvitus ja todellisuus ovat kytköksissä toisiinsa.

Avainsanat: mentalisaatio, reflektiivinen kyky, symbolisaatio, kiintymyssuhde, peilaaminen, leikkisyys