Pääkirjoitus
: Työttömyys sattuu – kriisiytyvässäkin maailmassa 2
Tieteelliset artikkelit
: Suomenkielisen MAIA-2-mittarin validointitutkimus yleisväestöaineistolla 4
Viime vuodet on eletty toistuvien kriisien aikaa. Ei ehtinyt kulua paljoakaan aikaa vuoden 2008 talouskriisistä, kun koronaepidemia yllätti koko maailman. COVID-19 sai talouden hidastamaan vauhtiaan, kriisiytti monia toimialoja ja useiden elämää. Epidemia opetti meille myös uusia etätyön ja kommunikoinnin taitoja, mutta mahdollisuudet eivät jakautuneet tasaisesti. Vaikka kansainvälinen tilanne oli vuosien mittaan kiristynyt, tuli sota Venäjän ja Ukrainan välillä silti yllätyksenä. Sotaa on jatkunut – tätä kirjoitettaessa – jo vuoden verran, eikä kansainvälinen liennytys ole välittömässä näköpiirissä.
Suomenkielisen MAIA-2-mittarin validointitutkimus yleisväestöaineistolla
Multidimensional Assessment of Interoceptive Awareness 2 (MAIA-2) on 37 väittämästä koostuva kehotietoisuuden itsearviointimenetelmä. Tässä tutkimuksessa validoitiin suomennettu MAIA-2-mittari yleisväestöotoksessa (n = 285). Tutkimuksessa määritettiin mittarin faktorirakenne ja tutkittiin sen psykometrisiä ominaisuuksia. Tuloksia tarkasteltiin suhteessa MAIA-2-mittarin alkuperäistutkimuksiin sekä muissa maissa tehtyihin validointitutkimuksiin. Tilastollisina analyysimenetelminä käytettiin eksploratiivista ja konfirmatorista faktorianalyysia, Cronbachin alfakerrointa sekä Pearsonin tulomomenttikorrelaatiokerrointa. Sopivuusindeksin tasoa verrattiin aiempien validointitutkimusten ja alkuperäisvalidointien indekseihin sekä yleisesti hyväksyttäviin raja-arvoihin. Konvergentin ja divergentin validiteetin tarkastelussa verrokkimittareina olivat Five Facet Mindfulness Questionnaire (FFMQ), Difficulties in Emotion Regulation Scale (DERS) ja Pain Catastrophizing Scale (PCS). Tutkimus vahvisti teorian mukaisen kahdeksanfaktorisen rakenteen suomenkielisessä MAIA-2-mittarissa.
The validation study of Finnish MAIA-2
The Multidimensional Assessment of Interoceptive Awareness 2 (MAIA-2) is a self-report questionnaire that consists of 37 items aimed to measure subjective interoceptive awareness. In this study, the Finnish translation of MAIA-2 was validated to Finnish general population (n = 285). For that purpose, the factor structure and psychometric properties of the questionnaire were examined. The results were compared to the original validation studies and validation studies conducted in other countries. The analysis methods used to examine the psychometric properties of MAIA-2 were exploratory and confirmatory factor analysis, Cronbach alpha coefficient and Pearson’s correlation coefficient. The fit indices were compared to the original validation studies and commonly accepted cut-off criteria. To examine the convergent and divergent validity of the scale, the correlations were calculated between MAIA-2 and three other psychological inventories: Five Facet Mindfulness Questionnaire (FFMQ), Difficulties in Emotion Regulation Scale (DERS) and Pain Catastrophizing Scale (PCS).
Multidimensional Assessment of Interoceptive Awareness 2 (MAIA-2) on 37 väittämästä koostuva kehotietoisuuden itsearviointimenetelmä. Tässä tutkimuksessa validoitiin suomennettu MAIA-2-mittari yleisväestöotoksessa (n = 285). Tutkimuksessa määritettiin mittarin faktorirakenne ja tutkittiin sen psykometrisiä ominaisuuksia. Tuloksia tarkasteltiin suhteessa MAIA-2-mittarin alkuperäistutkimuksiin sekä muissa maissa tehtyihin validointitutkimuksiin. Tilastollisina analyysimenetelminä käytettiin eksploratiivista ja konfirmatorista faktorianalyysia, Cronbachin alfakerrointa sekä Pearsonin tulomomenttikorrelaatiokerrointa. Sopivuusindeksin tasoa verrattiin aiempien validointitutkimusten ja alkuperäisvalidointien indekseihin sekä yleisesti hyväksyttäviin raja-arvoihin. Konvergentin ja divergentin validiteetin tarkastelussa verrokkimittareina olivat Five Facet Mindfulness Questionnaire (FFMQ), Difficulties in Emotion Regulation Scale (DERS) ja Pain Catastrophizing Scale (PCS). Tutkimus vahvisti teorian mukaisen kahdeksanfaktorisen rakenteen suomenkielisessä MAIA-2-mittarissa.
Tutkimuksessa tarkasteltiin psykiatrisen erikoissairaanhoidon polikliinisten masennuspotilaiden masennusoireissa, toimintakyvyssä, elämänlaadussa ja psyykkisessä oireilussa tapahtuvia muutoksia kuuden kuukauden aikana. Tutkimusaineisto (N = 144) on kerätty masennuspotilaiden interventiotutkimuksesta (DepFuD) Kuopion yliopistollisesta sairaalasta vuosina 2015–2019. Tutkittavilla oli diagnosoitu masennustila tai toistuva masennus. Suurin osa oli naisia (N = 109). Keski-ikä otoksessa oli 34.4 vuotta. Mittareina käytettiin BDI-asteikkoa, CORE-OM-kyselyä ja SCL-90-oirekyselylomaketta, joita tarkasteltiin lähtötilanteessa (0 kk) ja seurannassa (6 kk). Toipuminen määriteltiin 6 kuukauden BDI-pisteiden perusteella käyttäen katkai-surajana < 13 pistettä. Tutkittavista 44 prosenttia toipui seurannan aikana. Ei-toipuneilla masennusoireilun (BDI) havaittiin olevan vakavampiasteista jo lähtötilanteessa, ja tämä ero kasvoi seurannassa. Toipuminen oli CORE-OM:n mukaan nopeinta oireissa ja ongelmissa ja vähäisempää elämänlaatuun sekä erityisesti toimintakykyyn liittyvillä osa-alueilla. Myös psyykkistä oireilua (SCL-90) havaittiin enemmän ei-toipuneiden ryhmässä. Tutkimus osoittaa, että masennusoireet lievittyvät, mutta toimintakyky korjaantuu hitaammin.
Oppilaiden kokemus koulutyöhön saadusta sosiaalisesta tuesta opettajilta, kodin aikuisilta ja vertaisilta on tärkeä opiskeluhyvinvoinnin ja oppimisen resurssi. Ymmärrys eri lähteistä saadun tuen yhteydestä toisiinsa ja merkityksestä oppilaan opiskeluhyvinvoinnin ja koulumenestyksen tukijana on kuitenkin vielä puutteellista. Tässä tutkimuksessa tarkastelimme pitkittäisen profiilianalyysin avulla opettajilta, kodin aikuisilta ja vertaisilta saadun koulutyöhön liittyvän sosiaalisen tuen kasautumista ja pysyvyyttä sekä yhteyttä oppilaan opiskeluintoon, opiskelu-uupumukseen ja koulumenestykseen. Kolmivaiheinen seuranta-aineisto koostui neljännen, viidennen ja kuudennen luokan oppilaista (NT1 = 2362, tyttöjä 50 %). Tulokset osoittivat, että eri lähteistä saatu koulutyöhön liittyvä sosiaalinen tuki koetaan tyypillisesti samansuuntaisena, kun valtaosa oppilaista kuului Vahvan tuen (48 %), Keskimääräisen tuen (31 %), Matalan tuen (14 %) ja Etääntyneiden profiileihin (3 %). Näiden lisäksi 4 prosenttia oppilaista kuului Matalan opettajan tuen profiiliin, jossa vahva vertaistuki ja keskimääräisenä koettu kodin aikuisten tuki yhdistyi opettajan tuen puutteeseen. Vahva tuen kokemus osoittautui hyvin pysyväksi, kun taas oppilaat vähäisemmän tuen profiileissa olivat alttiimpia muutoksille.
Tutkimuksessa tarkasteltiin koronapandemiasta johtuneen rajoitus- ja poikkeusajan alkuvaihetta (kevät 2020) ja selvitettiin, erosiko koronapandemiaan liittyvien kielteisten tunteiden (koronatunteet) voimakkuus kevään eri vaiheissa vastanneiden välillä. Lisäksi selvitettiin, oliko luontoulkoilulla yhteyttä koronatunteisiin ja miten koronatunteet olivat yhteydessä luontoyhteyteen ja luonnossa koettuihin vaikutuksiin. Osallistujista, jotka olivat 19–84-vuotiaita (n = 714), suurin oli naisia (85 %; keski-ikä 44 v). Aineiston analyysissa käytettiin määrällisiä (varianssi- ja regressioanalyysit) ja laadullisia (sisällönanalyysi) menetelmiä. Tulosten mukaan huolestuneisuus koronasta oli vähäisempää kevään lopussa kuin alussa vastanneiden joukossa. Luonnossa koettujen vaikutusten perusteella oli mahdollista erottaa ryhmät: luonnossa elpyjät ja tervehtyjät sekä luonnon vaikutukset ristiriitaisina kokevat. Luonnossa tervehtyjillä koronatunteet helpottuivat vahvemmin kuin elpyjillä ja ristiriitaisilla. Luontoulkoilu ja luontoyhteys selittivät koronatunteiden helpottumista, ja luontoyhteys muunsi luontoulkoilun ja koronatunteiden helpottumisen suhdetta.
Hyvät lukijat, tulen käsillä olevassa jäähyväisluennossani käsittelemään kolmea ilmiötä: tietoa, ihmisarvoa ja kontekstia, erityisesti oman tieteenalani, sosiaalipsykologian, sekä henkilökohtaisten valintojeni näkökulmista. Taustaksi tekemisilleni voi mainita lapsuudenkodissani omaksumani tutkivan orientaation maailmaan. Lukiossa Lehtovaara–Hagforsin Psykologia-kirjan ehdottomasti kiinnostavimmat osat olivat sosiaalipsykologiaa. Miten ihmiset vaikuttavat toisiinsa, miksi tuhoamme toisiamme, miten instituutiot rajoittavat ja helpottavat elämää? Toisen maailmansodan päättymisestä oli vasta reilu neljännesvuosisata, suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtui auktoriteettiasemien purkamisia, erilaisia vaihtoehtoliikkeitä syntyi monia.
Suomen Psykologisen Seuran hallitus on myöntänyt Kirsti Lagerspetzin pro gradu -palkinnon 2022 Sara Liinamolle Tampereen yliopiston sosiaalipsykologian oppiaineeseen tehdystä opinnäytetyöstä ”Persoonallisuustesti sosiaalisena konstruktiona. Diskurssianalyyttinen tutkimus psykologisesta testaamisesta osana rekrytointia”. Palkintosumma on 300 euroa.
Kirsti Lagerspetzin pro gradu -palkinto myönnettiin Sara Liinamolle Tampereen yliopiston sosiaalipsykologian oppiaineeseen tehdystä opinnäytetyöstä ”Persoonallisuustesti sosiaalisena konstruktiona. Diskurssianalyyttinen tutkimus psykologisesta testaamisesta osana rekrytointia”. Palkintosumma on 300 euroa.
Psykologia-lehden parhaaksi artikkeliksi 2022 on valittu puheenjohtaja Jarkko Hautamäen esityksestä Timo Sampolahden ja Aarno Laitilan artikkeli ”Bruce Wampoldin psykoterapian kontekstuaalinen psykoterapia-ajattelu: kohti psykoterapian metamallia?”
Suomen Psykologinen julkaisee kuusi kertaa vuodessa ilmestyvää Psykologia -lehteä, joka on johtava psykologian alan tieteellinen julkaisu Suomessa. Lehti on luokiteltu julkaisufooruminen tasolle kaksi. Haemme lehdelle päätoimittajaa ja jäseniä lehden toimitukseen. Toimituksen toimikausi on kolme vuotta.
Funktionaalinen somaattinen oire tarkoittaa tilannetta, jossa lapsen somaattisia oireita – kipua, huimausta, äkillistä pyörtymistä, oksettavaa oloa, ei-epileptisiä kouristuksia, vatsavaivoja tai kroonista väsymysoireyhtymää – ei saada selitetyksi. Oireisiin ei liity lääketieteellisesti tunnistettavaa prosessia (Mayou & Farmer, 2002, s. 265). Käsitettä ’funktionaalinen’ ei tule sekoittaa systeemisen perheterapian tapaan käyttää käsitettä ’funktionaalinen’. Samalla on toki niin, että perhesysteemin perspektiivistä katsoen lapsen funktionaalisilla somaattisilla oireilla voi olla myös interpersoonallisia funktioita perhevuorovaikutuksessa. Kirjoittajat liittävät funktionaaliset somaattiset oireet neurofysiologisen säätelyn homeostaasin rikkoutumiseen (liian korkea tai matala aktivaatiotaso, poikkeavat aktivaation kuviot).
Jaakkola, Timo: Havaintomotoriikka. Harjoitteita motoristen taitojen kehittämiseksi. PS-kustannus. Liikuntatieteiden tohtori ja psykologi esittelee havaintomotoriikkaa kehittäviä harjoitteita.
AIRI HAUTAMÄKI, PsD
professor emerita i socialpsykologi och psykologi
Svenska social- och kommunalhögskolan vid Helsingfors universitet