Pääkirjoitus

Koronapandemia yllätti Suomen – muun maailman ohella – keväällä 2020. Koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi siirryttiin laajalti etätyöhön ja monia riskeiksi koettuja toimia rajoitettiin. Teatterit ja ravintolat sulkeutuivat, koulut siirtyivät etäopiskeluun ja vanhemmat etätöihin, ja kasvomaskeista tuli arkipäivää joukkoliikenteessä. Sulkua kesti lähes puoli vuotta, kunnes hallitus päätti rajoitusten purkamisesta elokuussa.

Lue lisää

Artikkelien tiivistelmät

Nelli Hankonen, Pilvikki Absetz & Frank Martela

Miten saada ihmiset noudattamaan epidemian leviämisen estämiseen liittyviä suosituksia? Käyttäytymistieteiden anti

Koronaviruksen leviämisen ehkäiseminen vaatii ihmisiä omaksumaan monia totutusta poikkeavia tapoja, kuten fyysisen etäisyyden pitämistä ja tiheää käsienpesua. Viranomaisten antamien suositusten ja ohjeiden noudattamista on mahdotonta kaikilta osin valvoa, ja osa varotoimenpiteistä saattaa jatkua hyvinkin pitkään, joten ohjeiden toimivuus on huomattavassa määrin kiinni ihmisten vapaaehtoisesta pyrkimyksestä noudattaa niitä. Psykologiassa ja sosiaalipsykologiassa on pitkä tutkimustraditio asenteisiin, motivaatioon ja käyttäytymiseen vaikuttamisen mekanismeista ja menetelmistä. Tämän artikkelin tavoitteena on 1) esitellä epidemian leviämistä ehkäisevien käyttäytymismuutosten analyysin sekä systemaattisen interventiosuunnittelun malli sekä 2) linjata käyttäytymistieteellisiin teorioihin ja tutkimusnäyttöön perustuvia konkreettisia toimintaohjeita politiikkatoimenpiteitä suunnitteleville viranomaisille. Artikkeli perustuu keskeisiä sosiaalipsykologisia teorioita kuten itsemääräämisteoriaa, sosiaalisen identiteetin teoriaa sekä tottumusteoriaa hyödyntäneisiin tutkimuksiin sekä tuoreisiin tieteellisiin artikkeleihin käyttäytymistiedon hyödyntämisestä nimenomaan sars-CoV-2-viruksen leviämisen ehkäisyssä.

Lue lisää

English summaries

Nelli Hankonen, Pilvikki Absetz & Frank Martela

How to increase adherence to recommendations to prevent the spread of epidemics: Contributions of the behavioural sciences

Preventing the spread of the new coronavirus requires many behavioural changes such as social distancing and regular hand washing. It is impossible to monitor the adherence to many of these guidelines and some might be in place for long periods of time. Accordingly, the effectiveness of the preventive measures is, to a large degree, dependent on people’s voluntary compliance. Within psychology in general, and social psychology in particular, there is a long tradition of research on how to influence people’s attitudes, motivations, and behaviour. There are also systematic frameworks for the development of effective behavioural interventions. The aim of the present article is 1) to demonstrate the usefulness of analysing behaviour and systematic intervention development in designing measures to help stop the spread of the epidemic, and 2) offer a number of concrete guidelines for such policies based on theories and evidence from the behavioural sciences. Behavioural sciences can be utilised in, for example, designing illustrative and motivating communication materials and ways of communicating, designing interventions through which people could consciously develop new routines for themselves, and tailoring the approaches to various subgroups.

Lue lisää

Tieteelliset Artikkelit

Koronaviruksen leviämisen ehkäiseminen vaatii ihmisiä omaksumaan monia totutusta poikkeavia tapoja, kuten fyysisen etäisyyden pitämistä ja tiheää käsienpesua. Viranomaisten antamien suositusten ja ohjeiden noudattamista on mahdotonta kaikilta osin valvoa, ja osa varotoimenpiteistä saattaa jatkua hyvinkin pitkään, joten ohjeiden toimivuus on huomattavassa määrin kiinni ihmisten vapaaehtoisesta pyrkimyksestä noudattaa niitä. Psykologiassa ja sosiaalipsykologiassa on pitkä tutkimustraditio asenteisiin, motivaatioon ja käyttäytymiseen vaikuttamisen mekanismeista ja menetelmistä. Tämän artikkelin tavoitteena on 1) esitellä epidemian leviämistä ehkäisevien käyttäytymismuutosten analyysin sekä systemaattisen interventiosuunnittelun malli sekä 2) linjata käyttäytymistieteellisiin teorioihin ja tutkimusnäyttöön perustuvia konkreettisia toimintaohjeita politiikkatoimenpiteitä suunnitteleville viranomaisille. Artikkeli perustuu keskeisiä sosiaalipsykologisia teorioita kuten itsemääräämisteoriaa, sosiaalisen identiteetin teoriaa sekä tottumusteoriaa hyödyntäneisiin tutkimuksiin sekä tuoreisiin tieteellisiin artikkeleihin käyttäytymistiedon hyödyntämisestä nimenomaan sars-CoV-2-viruksen leviämisen ehkäisyssä.

Lue lisää

Tieteelliset Artikkelit

Sosiaalisilla suhteilla ja tuella tiedetään olevan merkittävä vaikutus mielenterveydelle. Psykoterapiassa potilaan ja terapeutin yhteistyösuhde on yksi terapioiden tuloksellisuuden tärkeimmistä ennustetekijöistä, mutta terapian ulkopuolisen sosiaalisen tuen vaikutuksesta potilaan toimintakyvyn paranemiseen on niukasti tietoa. Tavoitteenamme oli tutkia, ennustaako koettu sosiaalinen tuki työ- ja toimintakyvyn muutoksia eri psykoterapioissa. Tutkimus on osa Helsingin Psykoterapiatutkimusta, jossa 326 ahdistuneisuus- tai mielialahäiriöstä kärsivää potilasta satunnaistettiin lyhyeen voimavarasuuntautuneeseen (VAT), lyhyeen psykodynaamiseen (LPD) tai pitkään psykodynaamiseen (PPD) terapiaan. Tutkittavat jaettiin hyvän ja heikon sosiaalisen tuen ryhmiin sosiaalisen tuen kyselyn (Brief Inventory of Social Support and Integration, BISSI) perusteella. Terapian tuloksellisuutta arvioitiin muutoksina työ- ja toimintakyvyssä viiden vuoden seurannassa neljällä mittarilla. Sosiaalisen tuen vaikutus työ- ja toimintakykyyn poikkesi eri terapioissa. Uutena löydöksenä heikon sosiaalisen tuen potilaiden huomattiin hyötyvän VAT:stä seurannan alkupuolella PPD:tä ja loppupuolella LPD:tä enemmän.

Lue lisää

Tieteelliset Artikkelit

Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on kuvata dissosiaatiohäiriöiden kehitysteorioita, niiden tuekseen saamaa tieteellistä näyttöä ja dissosiaation kohtaamista kliinisessä työssä. Dissosiaatiohäiriöiden kehitysteorioista esitellään erillisten käyttäytymistilojen malli, organisoitumattoman kiintymyksen malli, affektinvälttämismalli sekä minätilamalli. Dissosiaatiohäiriöiden syntyä selitetään näissä malleissa traumaattisten kokemusten lisäksi erilaisilla vanhemmuuteen liittyvillä tekijöillä, ylivoimaisten kokemusten käsittelyyn saadun tuen määrällä sekä taipumuksella vältellä tunnekokemuksia. Malleissa kuvatut, dissosiaatiohäiriöiden taustalla vaikuttavat yksittäiset tekijät ovat saaneet tieteellisessä tutkimuksessa tukea, mutta teorioita ei ole kokonaisvaltaisesti tutkittu. Tutkimustulokset eivät myöskään ole yksiselitteisiä eivätkä aina yhteneviä, ja tutkimusta on tehty lapsipopulaatiossa vain vähän, mikä heikentää tutkimustulosten yleistettävyyttä. Tieteellisen tutkimuksen ja teorioiden pohjalta voidaan kuitenkin suunnata kliinistä työtä traumaattisia kokemuksia kokeneiden, dissosiatiivisesti oirehtivien lasten parissa.

Lue lisää

Tieteelliset Artikkelit

Föräldraalienation (parental alienation, PA) är ett beteendemönster genom vilken den ena föräldern försöker försämra relationen mellan barnet och den andra föräldern. Syftet med denna litteraturöversikt är att sammanställa empirisk forskning som publicerats mellan åren 2015 och 2019 med fokus på fenomenet PA och på vilka följder PA kan ha för det utsatta barnet. Litteratursökningen gjordes i databaserna PsycINFO (Ebsco), PubMed samt de finska databaserna Finna, Helda, Melinda, Tampub och Utupub. Åtta studier och en avhandling pro gradu inkluderades. Resultaten tyder på att PA oftare förekommer i familjer med från-skilda föräldrar och att PA som börjat tidigt i barndomen tenderar att fortsätta. Resultaten visar på ett negativt samband mellan att i barndomen ha blivit utsatt för PA och senare psykisk hälsa. Därtill tyder resultaten på att PA har en negativ inverkan på barn–förälder-relationen. Därmed kan man dra slutsatsen om att PA är ett allvarligt övergrepp mot barnets rätt till psykisk hälsa och trygga relationer. Mer empirisk forskning inom området behövs till exempel om att känna igen PA, om följderna för det utsatta barnet både på kort och lång sikt samt om, ifall PA-beteenden hos föräldrar kan förebyggas.

Lue lisää

Keskustelua

Koronaepidemian takia useat organisaatiot siirtyivät nopeasti etätyöhön niissä töissä, joissa se oli mahdollista. Etätöihin siirtymisen syynä oli kansalaisten terveys ja turvallisuus sekä viruksen leviämisen estäminen. Etätyö on mahdollistanut työskentelyn poikkeusoloissa. Alustavien tulosten mukaan etätyö ei näytä heikentäneen työhyvinvointia tai asenteita työtä kohtaan. Julkisen sektorin työntekijöistä yli puolet oli tyytyväisiä etätyöhön. Etätyössä työntekijät saattavat kokea olevansa erityksissä muista työntekijöistä ja moni kaipaa kollegoita. Etätyössä ilmenee myös tyypillisiä aivotyön kuormitustekijöitä. Onnistunut etätyöratkaisu perustuu luottamukseen, yhteiseen suunnitteluun ja työntekijän itseohjautuvuuteen. Koronatilanteessa pääosin myönteiset kokemukset osoittavat, että etätyötä voitaisiin tehdä jatkossakin enemmän kuin on tehty ennen koronaa. Luotettavaa tietoa etätyön vaikutuksesta työhyvinvointiin saadaan vasta pidemmällä aikajänteellä.

Lue lisää

Lectio Praecursoria

Vakavat leukojen väliset ja hammaskaarten väliset epäsuhdat vaikeuttavat useita päivittäisiä toimintoja kuten puhumista, syömistä ja hengittämistä. Puremalihasten ja leukanivelten poikkeavan kuormituksen seurauksena voi aiheutua päänsärkyjä tai toistuvia kipuja, jotka puolestaan vaikuttavat potilaan elämänlaatuun. Hampaiden oikomishoitoa ja leukojen leikkaushoitoa yhdistävä ortognaattinen hoito tähtää vaikeiden epäsuhtien korjaamiseen ja potilaiden elämänlaadun parantamiseen. Ortognaattinen hoito on kolmevaiheinen. Se alkaa tyypillisesti oikomishoidolla, jota seuraa joko yhden leuan tai molempien leukojen leikkaus, jossa korjataan leukojen keskinäistä suhdetta. Koska leikkaus tehdään suun kautta, siitä ei jää kasvoihin häiritseviä arpia. Leikkauksen jälkeinen turvotus laskee tavallisesti noin 2–3 viikossa. Leikkauksen jälkeen purenta viimeistellään oikomalla, mikä kestää muutamia kuukausia. Kun haluttu lopputulos on saavutettu, siirrytään ylläpitovaiheeseen. Aktiivinen hoito kestää keskimäärin noin 2.5 vuotta ja ylläpitovaihe noin 2 vuotta, mutta yksilöllinen vaihtelu on suurta. Pitkän kestonsa vuoksi hoito vaatii potilaalta sitoutumista ja voimavaroja. Oikomiskojeista voi alkuvaiheessa aiheutua kipua ja epämukavuutta, ja kun hampaiden virheasentoja korjataan, hampaiston ulkonäkö heikkenee väliaikaisesti.

Lue lisää

Ajankohtaista

Psykologien moninaisiin työtehtäviin kuuluu ymmärtää ja lieventää erilaisista etnisistä taustoista tulevien maahanmuuttajien traumoja, kotoutumiseen liittyvää stressiä ja niiden kielteisiä vaikutuksia hyvinvointiin. Psykologeilla on tärkeää osaamista kulttuuripsykologian, kehityksellisen psykopatologian ja traumatutkimuksen näkökulmista. Teemanumeron tavoitteena on esitellä tutkimusta, joka analysoi pakolaisuuden ja maahanmuuton mielenterveydellisiä ja kehityksellisiä ulottuvuuksia sekä trauman ilmenemistä, hoitoa ja psyykkiseen selviytymiseen liittyviä tekijöitä. Teemanumerossa esitellään myös pakolaisiin, maahanmuuttajaperheisiin ja lapsiin kohdistuneita interventiotutkimuksia, esimerkiksi teoreettisia lähtökohtia, hoidollisia elementtejä sekä mielenterveydellistä vaikuttavuutta.

Lue lisää

Ajankohtaista

Vuosittaiset Sosiaalipsykologian päivät järjestetään 15.–16.4.2021 Helsingissä tai tilanteen vaatiessa virtuaalisesti. Konferenssin keynote-puhujia ovat Dr Cristian Tileâga (Loughborough University, UK), Dr Samantha Heintzelman (Rutgers University-Newark, USA), Dr Tracy Morison (Massey University, Uusi-Seelanti) ja tutkimusprofessori Jari Hakanen (Työterveyslaitos).

Lue lisää

Ajankohtaista

Teemanumeron tavoitteena on esitellä tuoretta tutkimusta, joka käsittelee yksilöllisiä eroja matemaattisten taitojen kehityksessä, matemaattisten taitojen yhteyttä muihin taitoihin, motivaatioon ja hyvinvointiin, matematiikan osaamisen ja motivaation roolia koulutus- ja uravalintojen muovaajina tai sitä, miten oppilaiden matematiikan osaamista voidaan arvioida ja oppimista tukea, kun siinä ilmenee vaikeuksia.

Lue lisää

Kirjat

Mentalisaatio on yksi viime aikojen käytetyimpiä psykologisia käsitteitä. Sillä tarkoitetaan sitä, että ihminen on tasapainoisesti selvillä oman ja toisen mielen sisällöistä. Matti Keinäsen ja Minna Martinin Mieli meissä – tasapainoista arkea mielentämisen keinoin -kirjassa mentalisaatiosta käytetään suomennosta mielentäminen.

Lue lisää

Kirjat

Jukka Valkosen teos Mies ja masennus on tietokirja miehille, joilla on masennusta. Teoksen keskeinen viesti on lievittää kulttuurisia odotuksia, jotka liittyvät miehenä olemiseen ja voivat johtaa mielen oireiluun. Masennuksen taltuttamiseksi kirjassa läpivalaistaan miesmyyttejä. Tavoitteena on siten keventää miehen psyykkistä kärsimystä ja miehenä elämisen taakkaa. Tekijä painottaa, että kirja ei ole hoitosuositus ja ettei sitä ole tarkoitettu korvaamaan masennuksen hoitoa. Tavoitteena on avartaa lukijan näkökulmia sellaisina hetkinä, kun hän pystyy miettimään kirjassa tarkasteltavia asioita.

Lue lisää

Kirjat

Suomeen saadaan vuosittain noin 220 uutta psykologia. Todennäköisesti lähes jokainen heistä miettii, tai ainakin syytä olisi, mihin työkenttään tulee sijoittumaan, mitä osaamista tähän työhön tarvitaan. Tärkeää on myös tuntea, mitä osaamista on jo olemassa, ensisijaisesti lähiverkostoissa ja toisaalta ylipäänsä koko meidän pienessä Suomessamme. Kun on ahminut opiskeluaikana tietoa pääosin englanninkielisistä kirjoista, on vielä pitkä matka siihen, että voi tuntea edes jonkinasteista varmuutta siitä, miten auttaa asiakasta hänen haasteissaan. Ajatellen sitä, että mielenkiinnon kohteeksi on päätynyt ihmisen aivot ja mieli, jota on usein kuvattu tunnetun universumin monimutkaisimmaksi laitteeksi, epävarmuuden tunne lienee melko ymmärrettävä. Halu auttaa, joka on todennäköinen uravalintaan johtanut syy, on usein kaikesta huolimatta suuri, ja on kova hinku päästä soveltamaan opiskeluaikana tarttunutta tietoa.

Lue lisää

Kirjat

Klemelä, Esko: Tuntemattoman psykoanalyytikko. Johdantoa Wilfred R. Bionin ajatteluun. Therapeia-säätiö. Suomalaisen psykoanalyytikon teos psykoanalyytikosta, jonka mielestä ymmärtäminen on tunnekokemus.

Lipponen, Krisse: Resilienssi arjessa. Duodecim. Sosiaalipsykologi kirjoittaa keinoista ymmärtää ja vahvistaa niin yksilön kuin ryhmän resilienssiä.

Lue lisää