Yleiset ohjeet

Psykologia-lehti julkaisee pääasiassa suomen kielellä empiirisiä, teoreettisia, menetelmällisiä ja katsaustyyppisiä tieteellisiä artikkeleita, lectio praecursorioita, keskustelupuheenvuoroja, kirja-arvioita ja muita lehden alaan liittyviä kirjoituksia, kuvia, ilmoituksia ja mainoksia. Hyväksytyt artikkelit julkaistaan myös elektronisessa muodossa.

Kirjoittajia pyydetään kiinnittämään erityistä huomiota kielenkäyttöön sekä välttämään turhia sivistyssanoja ja lainasanoja muista kielistä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää translitteroituihin sanoihin ja erisnimiin. Tutkimustulosten raportointitavan on noudatettava vakiintuneita tieteellisiä käytäntöjä. Lähdeviittausten ja ‑luetteloiden, taulukoiden ja kuvioiden muotoilussa kirjoittajia pyydetään nojautumaan pääpiirteissään American Psychological Associationin (APA) käytäntöihin mutta suomen kielen sääntöjä noudattaen. Tavoitteena on sujuvakielinen, naseva ja persoonallinen teksti.

Lehteen tarjottavat käsikirjoitukset lähetetään sähköpostin liitetiedostona lehden toimitussihteerille osoitteeseen Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen..

Erillispainoksia ei ole mahdollista jakaa eikä kirjoittajille makseta palkkioita. Kullekin kirjoittajalle lähetetään pyynnöstä yksi tekijänkappale siitä lehden numerosta, jossa teksti on julkaistu, sekä kirjoittajan oma teksti .pdf-muodossa.

Lehden julkaisija Suomen psykologinen seura ry. pidättää oikeuden julkaistuihin kirjoituksiin ja niiden sekä painettuun että sähköiseen julkaisemiseen. Poikkeustapauksista sovitaan erikseen kirjallisesti. Kaikissa epäselvissä kysymyksissä pyydetään kääntymään toimitussihteerin tai päätoimittajan puoleen.

Muotoilut ja tiedostomuodot: tekstit, kuvat, kuviot ja taulukot

  • Voit käyttää valmiita muotoilupohjia, jotka voi ladata tästä: muotoilupohja1_nimiolehti.doc ja muotoilupohja2_artikkelikasikirjoitus.doc.
  • Käytä riviväliä 1.5 ja riittäviä marginaaleja (sekä vasen että oikea reuna noin 2 cm). Rivitä teksti vasemmalle ja käytä kappaleen välistystä (0 pt ennen kappaletta ja 12 pt kappaleen jälkeen). Älä käytä automaattitavutusta tai ylimääräisiä muotoiluja tai korostuksia. Älä sisennä rivejä välilyöntien tai sarkainnäppäimen (tabulaattorin) avulla äläkä erota kappaleita toisistaan enterillä tehdyillä tyhjillä riveillä. Lähdeluettelossa voi käyttää riippuvaa sisennystä.
  • Käytä fonttina mieluiten Times New Romania koossa 12.
  • Lisää sivunumerointi tiedoston ylä- tai alatunnisteeseen.
  • Merkitse otsikkotasot selvästi APA:n ohjeita noudattaen: Kaikentasoiset otsikot lihavoidaan ja lisäksi ensimmäisen tason otsikot keskitetään, toisen tason otsikot tasataan vasemmalle ja kolmannen tason otsikot sisennetään. Tätä useamman otsikkotason käyttöä ei suositella. Käsikirjoitusvaiheessa otsikoissa voi olla juokseva numerointi, mutta toimitus poistaa sen ennen taittoa.
  • Pääotsikon enimmäispituus on kymmenen sanaa. Pääotsikon lisäksi tarvitaan lyhyt juokseva otsikko, jos pääotsikon pituus on yli 110 merkkiä välilyönnit mukaan lukien.
  • Tarkista, että kussakin alaotsikossa on korkeintaan kuusi sanaa. Otsikon ei tarvitse paljastaa kappaleen kaikkea sisältöä; liian pitkä otsikko hankaloittaa taittoa.
  • Taulukoiden ja kuvioiden kuvateksteineen pitää olla vertaisarviointivaiheessa oikeilla paikoillaan leipätekstin seassa. Jos käsikirjoitus hyväksytään julkaistavaksi, taittoa varten kirjoittajia pyydetään toimittamaan lopullinen versio, johon on merkitty ainoastaan taulukoiden ja kuvioiden paikat.
  • Merkitse taulukoiden ja kuvioiden kuvatekstit VERSAALILLA ja järjestysluvulla, esimerkiksi: ”TAULUKKO 1. Lyhyt kuvaus taulukon sisällöstä.” Taulukon otsikko on sen yläpuolella ja kuvateksti kuvion alapuolella.
  • Vaikka vertaisarviointivaiheessa taulukot ja kuviot ovat myös tekstin seassa, tee kustakin taulukosta ja kuviosta lisäksi erillinen, numeroitu tiedosto.
  • Tallenna erilliset taulukot .doc-muotoon. Tarkista, että taulukot on tehty niin, että jokainen data on omassa solussaan – taulukko ei saa olla tehty sarkaimella.
  • Tallenna erilliset kuviot harmaasävyisinä .pdf-, .tiff-, .png-, .jpg- tai .jpeg-muotoon resoluutiolla 300 dpi. Varsinkin kuviot tarvitaan ehdottomasti myös erillisinä, alkuperäisinä kuva- tai muina tiedostoina, koska Word tallentaa kuviot heikolla resoluutiolla, jolloin kuvioiden laatu ei ole painokelpoinen. Lähetä kuviot toimitukseen myös sellaisessa (alkuperäisessä) tiedostomuodossa, jossa niiden tekstejä ja kokoa pystyy tarvittaessa muokkaamaan.
  • Voit lähettää toimituksen käyttöön myös muuta julkaisuvapaata kuvamateriaalia kuvaajatietoineen.
  • Tallenna tekstitiedostot .doc-muotoon. Huomaa, että .docx-päätteiset Word-tiedostot ja varsinkaan niissä käytetyt erikoismerkit eivät toimi taitossa oikein, joten jos käytät esimerkiksi Word 2013 ‑versiota, valitse tallentaessasi ”tallenna nimellä” > ”Word 97–2013 ‑asiakirja”, ei ”Word-asiakirja”.

Tekstikäytänteitä

  • Käytä kursiivia mahdollisimman vähän. Kursivoi kuitenkin sekä leipätekstissä että lähdeluettelossa kokonaisten teosten ja lehtien nimet. Kursivoi myös vieraskieliset termit, jotka ovat yleensä suluissa (sulkuja ei kursivoida).
  • Tekstin sisällä olevissa luetteloissa voi selvennykseksi käyttää numerointia, mutta se ei ole välttämätön. Luetteloinnin tulee joka tapauksessa olla lausemuodossa eli luettavissa myös ilman numerointia.
    • Esimerkki 1 (ilman numerointia): Katsauksen tulokset jakaantuivat viiteen teemaan, jotka koskivat terapeutin yhteyttä päihdehoidon tuloksellisuuteen: terapeutin ammatillinen tausta, terapeuttiin kohdistuva interventio, terapeutin ja asiakkaan piirteiden yhteensovittaminen, terapeuttinen allianssi ja terapeutin tyyli.
    • Esimerkki 2 (numeroinnin kanssa): Katsauksen tulokset jakaantuivat viiteen teemaan, jotka koskivat terapeutin yhteyttä päihdehoidon tuloksellisuuteen: 1) terapeutin ammatillinen tausta, 2) terapeuttiin kohdistuva interventio, 3) terapeutin ja asiakkaan piirteiden yhteensovittaminen, 4) terapeuttinen allianssi ja 5) terapeutin tyyli.
  • Lainausmerkit (aina ”, ei " tai “) kuuluvat mahdollisiin lainauksiin tai esimerkkilauseisiin. Jos mainitset leipätekstissä esimerkiksi artikkelin nimen tai kirjan luvun nimen, erota myös se muusta tekstistä lainausmerkein. Puolilainausmerkkejä (aina ’, ei ' tai ‘) voi käyttää harkitusti erikoistilanteissa, kuten lainauksen sisäisessä lainauksessa.
  • Kirjoita sanat auki, käytä mahdollisimman vähän lyhenteitä (esim., kk, v., min., mm., ns., jne.). Lyhenteitä tulee käyttää suluissa esimerkiksi lähdeviitteen yhteydessä ja niitä voi käyttää harkitusti esimerkiksi taulukoissa. Joskus leipätekstinkin luettavuuden kannalta on kuitenkin parempi käyttää lyhennettä kuin toistaa pitkää alkuperäisilmaisua. Tällaisessa tapauksessa ilmaus pitää kirjoittaa ensimmäisellä käyttökerralla tekstiin auki ja sulkuihin lyhenteenä, minkä jälkeen tekstissä voi käyttää pelkkää lyhennettä. Esimerkki: ”…Consortium to Establish a Registry for Alzheimer’s Disease (CERAD)…” ”…CERAD…”
  • Matemaattisista merkeistä pääsääntöisesti latinalaiset aakkoset kursivoidaan (huom. suomenkieliset lyhenteet keskiarvo KA, keskihajonta KH, luottamusväli LV, vaihteluväli VV), sen sijaan kreikkalaisia aakkosia ja kolme- tai useampikirjaimia lyhenteitä ei.
    • Esimerkkejä kursivoitavista: tilastolliset symbolit (paitsi vektorit ja matriisit), keskiarvo, keskihajonta, keskipoikkeama, standardipoikkeama, luottamusväli, vaihteluväli, Pearsonin korrelaatiokerroin, Mann–Whitneyn U-testi (Wilcoxonin järjestyssummatesti), Wilcoxonin merkittyjen sijalukujen testi, t-testi (d, F, n, N, p, r, R, t, T, U, Z; KA, KH, LV, VV)
    • Esimerkkejä lihavoitavista: vektorit ja matriisit (V, )
    • Esimerkkejä ei-kursivoitavista ja ei-lihavoitavista: kreikkalaiset aakkoset, viittauksena käytettävät indeksit (esim. matriisin alkio), lyhenteet, jotka eivät ole muuttujia (α, ß, Δ, χ²; AIC, ANCOVA, ANOVA, MANCOVA, MANOVA, RMSEA)
  • Suomen kielen suosituksista poiketen desimaalierottimena käytetään APA-sääntöjen mukaisesti pistettä. Prosenttimerkkiä (%) voi käyttää suluissa, mutta kirjoita se auki leipätekstissä. Käytä miinuksena spesifiä miinusmerkkiä (–), jos mahdollista. Jos miinusmerkin tuottaminen ei jollain ohjelmalla onnistu, käytä lyhyttä ajatusviivaa eli n-ajatusviivaa (en dash; –). Käytä kertolaskuissa kertopistettä (·), jos mahdollista. Jos kertopisteen tuottaminen ei jollain ohjelmalla onnistu, käytä kertomerkkiä (×) tai pientä x-kirjainta.
  • Jotta lausekkeet ja kaavat tulisivat taitossa mahdollisimman kokonaisina yhdelle riville, käytä tarvittaessa sitovaa välilyöntiä (non-breaking space) tavallisen välilyönnin sijaan ja sitovaa yhdysmerkkiä (non-breaking hyphen) tavallisen yhdysmerkin sijaan. Esimerkiksi tiettyjen merkkien (+ – = < >) ja numeroiden väliin tulee aina välilyönti; samoin pitkät luvut (0 123 456) jaksotetaan vuosilukuja ja sivunumeroita lukuun ottamatta.
  • Poista ylimääräiset välilyönnit esimerkiksi Wordin etsi & korvaa ‑toiminnolla (find & replace): etsi kaksi välilyöntiä ja korvaa yhdellä. 

Viittaukset ja lähdeluettelo

  • Psykologia-lehti pyrkii noudattamaan APA:n lähdeviitekäytäntöjä mutta suomen kielen sääntöjen mukaan.
  • Laadi lähdeluettelo sukunimien mukaiseen aakkosjärjestykseen. Riippuvaa sisennystä voi käyttää, mutta älä sisennä rivejä sarkaimella tai välilyönneillä. Käytä kappalejakoa lähteiden välillä, mutta älä tee kahden lähteen väliin pelkkää tyhjää riviä enterin avulla.
  • Usean kirjoittajan nimiluetteloon ei tule pilkkua ennen &-merkkiä. Sivunumeroiden väliin tulee lyhyt ajatusviiva eli n-ajatusviiva (en dash; –), ei siis lyhyt yhdysmerkki (hyphen; -) eikä pitkä ajatusviiva eli m-ajatusviiva (em dash; —).
  • Kursivoi kunkin teoksen nimi; jos kyse on lehdestä, kursivoi lehden nimi, sitä seuraava pilkku ja vuosikerran numero. Jos kyseessä on painamaton teos, sen nimeä ei kursivoida.
  • Jos teoksen nimessä on useita sanoja, käytä isoa alkukirjainta pääsääntöisesti vain niistä ensimmäisessä. Käytä silti isoja alkukirjaimia sanoissa, joihin kuuluu iso alkukirjain kyseisen kielen konventioiden mukaisesti (kuten erisnimissä, englanninkielisissä kielten nimissä, saksankielisissä substantiiveissa). Kirjoita lehtien nimet niin kuin lehdet itse kirjoittavat ne – yleensä useimmat sanat alkavat isolla alkukirjaimella.
  • Jos teoksen nimessä on otsikko ja alaotsikko, käytä niiden välissä kaksoispistettä, paitsi jos teoksessa on käytetty jotain muuta välimerkkiä. Jos teoksen nimeen kuuluu kaksoispisteen tai ajatusviivan jälkeinen alaotsikko, kirjoita se suomenkielisessä teoksessa pienellä alkukirjaimella, muunkielisessä isolla. Kysymysmerkin, huutomerkin tai pisteen jälkeinen alaotsikko alkaa aina isolla alkukirjaimella.
  • Lähteiden selitykset on suomennettava: esimerkiksi Teoksessa (ei ”In”), toim. (ei ”ed./eds.”), s. (ei ”p./pp.”), 3. painos (ei ”3rd edition”), ym. (ei ”et al.”). Kustantajan toimipaikkaa ei suomenneta; ilmoita se sillä kielellä, jota teoksessa on käytetty.
  • Tarkista, että leipätekstissä on asianmukaiset lähdemerkinnät; merkitse lähteet virketasolla, älä viittaa virkettä pidempään tekstipätkään yhdellä viittauksella. Tarkista, että jokainen lähde löytyy lähdeluettelosta ja että jokaiseen lähdeluettelossa olevaan teokseen viitataan tekstissä. Tarkista myös, että tekstissä ei viitata olemattomiin kuvioihin tai taulukoihin ja päinvastoin.
Lähdeviittaus leipätekstissä
  • Useimmiten teokseen viitataan kirjoittajien sukunimillä, teoksen ilmestymisvuodella ja tarvittaessa sivunumeroilla.
  • Jos kirjoittajia on monta, kahden viimeisen väliin tulee &-merkki, jos viite on suluissa. Jos viite on lausemuotoinen, kahden viimeisen kirjoittajan väliin tulee ja-sana. &-merkkiä tai ja-sanaa edeltävän nimen jälkeen ei tule pilkkua.
  • Ensi kertaa viitattaessa luetteloi kaikkien kirjoittajien nimet, paitsi jos kirjoittajia on kuusi tai enemmän. Jos kirjoittajia on kolme tai enemmän, käytä uudelleen viitattaessa viitteenä pääsääntöisesti vain ensimmäisen kirjoittajan nimeä ja merkintää ”ym.”. Lausemuodossa ei käytetä lyhenteitä, joten ym.-lyhenne pitää korvata esimerkiksi ilmauksella ”X ja kollegat”, ”X ja hänen kollegansa”, ”X tutkimusryhmineen”, ”X ja hänen työtoverinsa”. Jos kirjoittajia on kahdeksan tai enemmän, merkitse lähdeluetteloon kuusi ensimmäistä sekä viimeinen kirjoittaja; korvaa muiden kirjoittajien nimet kolmella pisteellä (…).
Esimerkkejä perustilanteesta
  • ”…(Berhenke, Miller, Brown, Seifer & Dickstein, 2011).”
    ”…(Berhenke ym., 2011).”
    ”Berhenke, Miller, Brown, Seifer ja Dickstein (2011) tutkivat…”
    ”Berhenke ja kollegat (2011) tutkivat…”
  • Erota tismalleen saman kirjoittajan/kirjoittajaryhmän teokset toisistaan pilkulla, merkitse mahdolliset sivunumerot ”s.”-lyhenteellä. Jos teoksia on samalta vuodelta, merkitse ne aakkosin.
    • ”…(Aaltonen, 2005a, 2005b, s. 167–170, 2010, painossa).”
  • Jos viittaat samalla kertaa useaan lähteeseen, listaa ne aakkosjärjestyksessä ja erota puolipisteellä (;). Jos käytät ”ks. myös” ‑rakennetta, sen jälkeen aakkostus alkaa alusta.
    • ”…(Aaltonen, 2010; Aaltonen, Meri & Luoto, 2005; Luoto & Aaltonen, 2007; ks. myös Aaltonen, 2005a; Luoto & Meri, 1998).”
Esimerkkejä poikkeuksista
  • Jos viittauksen lyhentäminen aiheuttaa sen, ettei lukija enää voi olla varma siitä, mihin lähteeseen viitataan, viittaus täytyy jättää lyhentämättä tai lyhentää toisin.
  • Esimerkki lyhentämättä jättämisestä:
    • Lähdeluettelossa on teokset:

Salonen, P., Lehtinen, E. & Olkinuora, E. (1998). Expectations and beyond: The development of motivation and learning in a classroom context. Teoksessa J. Brophy (toim.), Advances in research on teaching: Expectations in the classroom, 7 (s. 111–150). Greenwich, CT: JAI Press.

Salonen, P., Lepola, J. & Niemi, P. (1998).The development of first graders’ reading skill as a function of pre-school motivational orientation and phonemic awareness. European Journal of Psychology of Education, 13, 155–174.

    • Kumpaakaan viittausta ei voi muuttaa muotoon (Salonen ym., 1998). Myöskään (Salonen, Lehtinen ym., 1998) ja (Salonen, Lepola ym., 1998) eivät käy, sillä ym.-lyhenteellä ei voi korvata vain yhtä nimeä. Kaikki viittaukset on näin ollen kirjoitettava kokonaan auki.
  • Esimerkki toisin lyhentämisestä:
    • Lähdeluettelossa on teokset:

Lepola, J., Niemi, P., Kuikka, M. & Hannula, M. M. (2005). Cognitive-linguistic skills and motivation as longitudinal predictors of reading and arithmetical achievement: A follow-up study from kindergarten to grade 2. International Journal of Educational Research, 43, 250–271.

Lepola, J., Poskiparta, E., Laakkonen, E. & Niemi, P. (2005). Developmental interaction of phonological and motivational processes and naming speed in predicting word recognition in grade 1. Scientific Studies of Reading, 9, 365–396.

    • Kumpaakaan viittausta ei voi muuttaa muotoon (Lepola ym., 2005). Sen sijaan (Lepola, Niemi ym., 2005) ja (Lepola, Poskiparta ym., 2005) käyvät.
Kirjoittajien määrän vaikutus viittauksiin
Viittauksen kohde 1. viittaus (jos se on lause­muodossa) 1. viittaus (jos se on suluissa) Seuraavat viittaukset (lause­muodossa) Seuraavat viittaukset (suluissa) Lähde­luettelossa
1 kirjoittaja Canetti (1994) (Canetti, 1994) Canetti (1994) (Canetti, 1994) Canetti, E. (1994).
2 kirjoittajaa Rose ja Perski (2010) (Rose & Perski, 2010) Rose ja Perski (2010) (Rose & Perski, 2010) Rose, J. & Perski, A. (2010).
3–5 kirjoittajaa Ruponen, Nummenmaa ja Koivuluhta (2000) (Ruponen, Nummenmaa & Koivuluhta, 2000) Ruponen ja kollegat (2000) (Ruponen ym., 2000) Ruponen, R., Nummenmaa,A. R. & Koivuluhta, M. (2000).
6–7 kirjoittajaa Willcutt ja kollegat (2010) (Willcutt ym., 2010) Willcutt ja kollegat (2010) (Willcutt ym., 2010) Willcutt, E. G., Betjemann, R. S., McGrath, L. M., Chhabildas, N. A., Olson, R. K., DeFries, J. C. & Pennington, B. F. (2010).
8 kirjoittajaa tai enemmän Jimerson ja kollegat (2004) (Jimerson ym., 2004) Jimerson ja kollegat (2004) (Jimerson ym., 2004) Jimerson, S. R., Graydon, K., Farrell, P., Kikas, E., Hatzichristou, C., Boce, E., … & The ISPA Research Committee (2004).
Esimerkki lähdeluettelosta

Lähteet

Arnkil, R. (2008). Remembering the future: Future dialogue and the future of dialogising. Teoksessa J. Lehtonen & S. Kalliola (toim.), Dialogue in working life research and development in Finland (s. 131–143). Frankfurt am Main: Peter Lang.

Aunola, K., Leskinen, E. & Nurmi, J.-E. (2006). Developmental dynamics between mathematical performance, task motivation, and teachers’ goals during the transition to primary school. British Journal of Educational Psychology, 76, 21–40.

Aunola, K., Onatsu-Arvilommi, T. & Nurmi, J.-E. (1999). Strategy and attribution questionnaire for children (SAQ-C). Julkaisematon testi. Jyväskylän yliopisto.

Barkham, M., Gilbert, N., Connell, J., Marshall, C. & Twigg, E. (2005). Suitability and utility of the CORE-OM and CORE-A for assessing severity of presenting problems in psychological therapy services based in primary and secondary care settings. The British Journal of Psychiatry, 186, 239–246. doi:10.1192/bjp.186.3.239.

Boyle, R., Carter, J. & Clark, M. (2002). What makes them succeed? Entry, progression and graduation in computer science. Journal of Further and Higher Education, 26, 3–18.

Canetti, E. (1994). Avainkorva: viisikymmentä luonnetta (suom. M. Lång & J. Tammi, alkuteos Der Ohrenzeuge: Fünfzig Charaktere, 1974). Helsinki: Pikku-idis.

Caplan, R. D., Cobb, S., French, J. R. P., jr, Van Harrison, R. & Pinneau, S. R., jr (1980). Job demands and worker health. Main effects and occupational differences. Michigan: The University of Michigan.

Engström, C. & Tinto, V. (2008). Access without support is not opportunity. Change, 40, 46–50. Haettu 1.11.2012 osoitteesta http://www.maine.edu/pdf/EngstromandTinto.pdf.

Evans, C. (2012). The CORE-OM (Clinical Outcomes in Routine Evaluation) and its derivatives. Integrating Science and Practice, 2(2),12–15. Haettu 14.5.2013 osoitteesta http://www.ordrepsy.qc.ca/scienceandpractice.

Green, L. W. & Kreuter, M. W. (2001). Health promotion planning: An educational and ecological approach (3. painos). San Francisco: McGraw-Hill.

Hoffmann, L. (2010). Career opportunities. Communications of the ACM, 53, 19–21. doi:10.1145/1839676.1839684.

Inkinen, M. (2012). CORE-menetelmä ja sen käyttö opintopsykologityössä Helsingin yliopistolla. Esitys Psykoterapiatutkimuksen päivillä helmikuussa 2012, Jyväskylä.

Jimerson, S. R., Graydon, K., Farrell, P., Kikas, E., Hatzichristou, C., Boce, E., … & The ISPA Research Committee (2004). The international school psychology survey. Development and data from Albania, Cyprus, Estonia, Greece and Northern England. School Psychology International, 25, 259–286.

Lepola, J. (2000). Motivation in early school years: Developmental patterns and cognitive consequences. Academic Dissertation, Annales Universitatis Turkuensis, Sarja B, Humaniora, 236. Turun yliopisto.

Lepola, J., Niemi, P., Kuikka, M. & Hannula, M. M. (2005). Cognitive-linguistic skills and motivation as longitudinal predictors of reading and arithmetical achievement: A follow-up study from kindergarten to grade 2. International Journal of Educational Research, 43, 250–271.

Lepola, J., Poskiparta, E., Laakkonen, E. & Niemi, P. (2005). Developmental interaction of phonological and motivational processes and naming speed in predicting word recognition in grade 1. Scientific Studies of Reading, 9, 365–396.

Lepola, J., Salonen, P. & Mattinen, A. (2007). CBeMo: lapsen käyttäytymisen arviointi aikuisen ohjaamissa askartelu- ja toimintatilanteissa päiväkodissa [Child behaviour and motivation rating scale in adult-guided crafts and activity situations in a day-care centre]. Julkaisematon käsikirjoitus. Oppimistutkimuksen keskus. Turun yliopisto.

Metsämuuronen, J. (2009). Tutkimuksen perusteet ihmistieteissä: tutkijalaitos (4. laitos, 1. painos). Jyväskylä: Gummerus.

Rose, J. & Perski, A. (2010). Ylitunnollisuus. Eroon suorittamisen pakosta (suom. V. Metsälä). Helsinki: Minerva Kustannus.

Ruponen, R. & Koivuluhta, M. (1998). Löydä oma osaamisesi – kokemuksia työttömien ohjausryhmistä. Työpoliittinen Aikakauskirja, 3, 47–54.

Ruponen, R., Nummenmaa, A. R. & Koivuluhta, M. (2000). Ryhmäohjaus muutoksen mahdollisuuden maisemana. Teoksessa J. Onnismaa, H. Pasanen & T. Spangar (toim.), Ohjaus ammattina ja tieteenalana 1 (s. 162–188). Jyväskylä: PS-kustannus.

Salonen, P., Lehtinen, E. & Olkinuora, E. (1998). Expectations and beyond: The development of motivation and learning in a classroom context. Teoksessa J. Brophy (toim.), Advances in research on teaching: Expectations in the classroom, 7 (s. 111–150). Greenwich, CT: JAI Press.

Salonen, P., Lepola, J. & Niemi, P. (1998).The development of first graders’ reading skill as a function of pre-school motivational orientation and phonemic awareness. European Journal of Psychology of Education, 13, 155–174.

Schwartz, J. (30.9.1993). Obesity affects economic, social status. The Washington Post, s. A1, A4.

Tilastokeskus (2012a). Suomi lukuina. Työmarkkinat. Väestö toiminnan mukaan. Helsinki: Tilastokeskus. Haettu 22.8.2013 osoitteesta http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_tyoelama.html.

Tilastokeskus (2012b). Suomi lukuina. Väestö iän mukaan, 2012 lopussa. Helsinki: Tilastokeskus. Haettu 22.8.2013 osoitteesta http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html.

Tyler, T. R. & Smith, H. J. (1998). Social justice and social movements. Teoksessa D. T. Gilbert, S. T. Fiske & G. Lindzey (toim.), The handbook of social psychology (4. painos, s. 595–629). Boston: McGraw-Hill.

Whitebread, D. & Pino-Pasternak, D. (2013). Video analysis of self-regulated learning in social and naturalistic contexts. The case of preschool and primary school children. Teoksessa S. Volet & M. Vauras (toim.), Interpersonal regulation of learning and motivation. Methodological advances (s. 14–44). New perspectives on learning and instruction. London: Routledge.