Tieteelliset Artikkelit

Tutkimuksessa selvitettiin sitä, mitä ongelmissa auttavia ja hyödyllisten muutosten aikaansaamista edistäviä tekijöitä kuusi aikuista turvapaikanhakija- ja pakolaisasiakasta kuvasivat palvelujärjestelmän arjessa käydyissä normaaleissa terapeuttisissa keskusteluissa. Asiakkaiden keskustelukäynnit kriisikeskuksen työntekijöiden luona videotallennettiin. Tutkimuksen kohteena olivat asiakkaiden esittämät ja tulkkien suomeksi välittämät ilmaukset. Tutkimusmenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä laadullista sisällönanalyysia. Analyysissa syntyi viisi auttavan tekijän kategoriaa. Auttavan tekijän kategorioita olivat ongelmissa auttavat hallintakeinot, työntekijältä saadut tiedot, selitykset ja neuvot, tukea antava terapiasuhde ja työntekijä, mahdollisuus puhua ongelmista sekä asiakkaan sinnikkyys ja periksiantamattomuus. Asiakkaiden kuvaamat auttavat tekijät koskivat keskusteluapua, heitä itseään, työntekijää, yhteistyösuhdetta ja keskusteluavun ulkoisia asioita.

Lue lisää

Tieteelliset Artikkelit

Interoseptio on aistihavainto kehon sisäisestä tilasta, erityisesti sisäelinten toiminnasta: sydämen lyönneistä, hengityksestä, ruoansulatuselimistön toiminnasta sekä kehon lämpötilasta. Muutoksia näiden tilassa säätelee autonominen hermosto, joka ylläpitää elimistön sisäistä tasapainoa, homeostaasia. Toisin kuin liikkeitä ohjaavat diskriminatiiviset aistimukset, interoseptio on eriytymätön ja karkeasti paikantuva aistimus. Se viestii kehon yleisestä tilasta ja valmiudesta toimintaan – siitä, miten ihminen kullakin hetkellä voi. Interoseptio osallistuu myös allostaattiseen, ympäristön muutoksiin valmistautuvaan kehon säätelyyn. Siksi interoseptiolla on kytkös myös ympäristön havaitsemiseen. Interoseptiivinen aivoverkosto näyttäisi käsittelevän erityisesti ärsykkeiden merkittävyyttä yksilölle. Allostaattisen interoseptiivisen säätelyn idea on avannut uuden näkökulman useisiin yleisimpiin kliinisiin tiloihin, kuten ahdistus-, masennus- ja syömishäiriöihin.

Lue lisää

Tieteelliset Artikkelit

Narratiivinen altistusterapia on traumaperäisen stressihäiriön (post traumatic stress disorder, PTSD) hoitoon kehitetty, kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan pohjautuva lyhyt, terapeuttinen interventio, jonka keskiössä on traumamuistoille altistaminen turvallisissa olosuhteissa sekä kokonaisen ja eheän elämäntarinan rakentaminen. Tässä artikkelissa käsittelemme narratiivisen altistusterapian (Narrative Exposure Therapy, NET) ja siitä johdetun lasten ja nuorten hoitoon kehitetyn KIDNET:n tuloksellisuutta, toimintamekanismeja sekä tämän terapeuttisen intervention käyttökelpoisuutta suomalaisessa terveydenhuollossa. Tarkastelemme lasten ja nuorten parissa toteutettujen NET- ja KIDNET-interventioiden vaikuttavuutta myös tilastollisen meta-analyysin avulla.

Lue lisää

Lectio Praecursoria

Tunteilla on tärkeä merkitys osana sosiaalista kanssakäymistä ja jokapäiväistä elämäämme. Meillä kaikilla lienee oma arkikielen käsityksemme siitä, mitä tunne sekä erilaiset tunnesanat kuten pelko, viha, rakkaus ja ilo tarkoittavat.

Tunteilla on kuitenkin tärkeä biologinen merkityksensä, jota emme arkielämässä välttämättä tule ajatelleeksi. Tunteiden biologinen merkitys on mahdollistaa selviytymisemme ohjaamalla mielen ja kehon toimintaa vastaamaan ympäristön jatkuvasti vaihtuviin haasteisiin (LeDoux, 2012; Levenson, 2003). Ne valikoivat kunkin tilanteen kannalta olennaisen aistitiedon ja säätelevät aivojen rajallisen prosessointikapasiteetin suuntaamista kullakin hetkellä eloonjäämisen kannalta tärkeimpään tehtävään (Anderson & Adolphs, 2014; Lang, 1995).

Lue lisää

Lectio Praecursoria

Tapa ajatella terveydestä ja sairaudesta on muuttunut viime vuosikymmeninä. Sairauksien hoitamisen lisäksi niiden ehkäisemistä painotetaan yhä enemmän. Riskitietoa pyritään antamaan yksilöllisesti, jotta jokainen olisi tietoinen omasta tilanteestaan ja ottaisi siitä vastuuta. Muutokset siinä, miten ajattelemme terveydestä, vaikuttavat paitsi terveydenhuollon käytäntöihin myös laajemmin siihen, kuinka ihmiset ajattelevat terveyden ja sairauden merkityksistä omassa elämässään. Eräs tapa yksilöllistää terveyteen liittyvää riskitietoa on geneettisten riskien arviointi.

Lue lisää

Lectio Praecursoria

Emme voi koskaan porautua toisen ihmisen mieleen, emmekä voi ikinä varmuudella tietää, mitä muut meistä ajattelevat. Lähimmäs ajatustenlukua pääsemme kuitenkin tulkitsemalla muiden eleitä ja ilmeitä. Ihmiset viestivät paljon merkityksellistä tietoa erityisesti kasvoillaan – kasvonilmeillään ja katsesuunnallaan. Kun toinen katsoo meitä silmiin tai hymyilee ystävällisesti, voimme päätellä, että hän pitää meistä. Toisaalta jos hän taas välttelee katsekontaktia tai kurtistaa kulmiaan, saatamme ajatella, ettei hän halua olla kanssamme tekemisissä.

Lue lisää

Lectio Praecursoria

Kautta aikojen on yhtenä hyvän opettajan ominaisuutena pidetty innostusta. Innostunut opettaja on innostunut sekä opettamastaan aiheesta että itse opettamisesta. Innostunut opettaja tekee työtä sydämellään, itsensä likoon laittaen, parhaansa opiskelijan eteen tehden. Arkikäsitysten lisäksi myös lukuisissa tieteellisissä tutkimuksissa on todettu, että opettajan innostuksella on paljon myönteisiä vaikutuksia esimerkiksi opiskelijoiden oppimisen ja motivaation kannalta. On muun muassa todettu, että innostunut opettaja toimii opiskelijalähtöisesti ja hyödyntää monipuolisia tapoja opettaa​ ja voi näin herättää opiskelijan kiinnostuksen opiskeluun. Innostukseen liittyy erilaisia myönteisiä tunteita, jotka puolestaan auttavat opettajaa toimimaan luovasti ja joustavasti muuttuvissa tilanteissa. Lisäksi innostunut opettaja luo oppimiselle suotuisaa myönteistä ilmapiiriä​ ja vuorovaikutussuhteita opiskelijoihin.

Lue lisää

Tapasimme tutkijan

09 tap 01 im01

Tutkimusaiheeni liittyvät psykoterapiaan ja sitä sivuaviin kysymyksiin. Tämä näkyy luonnollisesti sekä omissa kiinnostuksen kohteissani että perustutkinto- ja jatko-opintojen ohjaussuhteissani. Eniten olen panostanut lapsiperheiden palveluiden ja lasten mielenterveystyön tutkimiseen. Tämä on käytännössä tarkoittanut paljolti julkisen sektorin toimintaa, sillä perhekeskeinen työote edellyttää työryhmää, joka yksittäisten ammatinharjoittajien työkontekstista useimmiten puuttuu.

Lue lisää

Ajankohtaista

Teemanumeron tavoitteena on esitellä tuoretta tutkimusta, joka käsittelee yksilöllisiä eroja matemaattisten taitojen kehityksessä, matemaattisten taitojen yhteyttä muihin taitoihin, motivaatioon ja hyvinvointiin, matematiikan osaamisen ja motivaation roolia koulutus- ja uravalintojen muovaajina tai sitä, miten oppilaiden matematiikan osaamista voidaan arvioida ja oppimista tukea, kun siinä ilmenee vaikeuksia.

Lue lisää

Ajankohtaista

Identiteetistä on tullut varsin väljästi käytetty käsite, jolla esimerkiksi mediassa voidaan viitata hyvin monenlaisiin yksilölle tai ryhmälle merkityksellisiin asioihin. Suomenkielinen tieteellinen analyysi on kuitenkin ollut vähäistä. Siksi julkaisemme Psykologia-lehdessä tästä ajankohtaisesta aiheesta teemanumeron vuonna 2020. Tavoitteena on vahvistaa psykologiassa, sosiaalipsykologiassa ja niiden sovellusaloilla tarvittavaa identiteetin tutkimuksellista ymmärrystä ja viitekehystä sekä tuoda esiin suomalaisen identiteettitutkimuksen menetelmiä, tuloksia ja tutkimusaineistoja.

Lue lisää

Kirjat
10 kir 01 im01

Positiivinen psykologia ja positiivinen pedagogiikka ovat saaneet jalansijaa Suomessa. Positiivisesta psykologiasta on ilmestynyt joitakin teoksia ja artikkeleita. Positiivisuus on saanut paikan pedagogisessa ajattelussa ja opettajankoulutuksessa. Kaupallisia koulutustuotteita ja -sovellutuksia on molemmista tarjolla.

Lue lisää

Kirjat
toimitussuosittelee

Aulankoski, Sanna: Aistiva ja tiedostava mieli – meditaation näkökulma tietoisuuteen ja psyykeen. Duodecim. Psykologi kirjoittaa meditaatiosta.

Holma, Irina: Takaisin elämään. Uusin tieto masennuksesta ja siitä toipumisesta. Minerva. Psykiatri kirjoittaa masennuksesta.

Häkkinen, Jukka: Mielen oudot maisemat – hallusinaatioiden psykologiaa. Docendo. Psykologian tohtori selittää kummallisia kokemuksia.

Lue lisää