Tieteelliset Artikkelit

Lihavuuden Käypä hoito -suosituksen mukaan terveydenhuollon ammattilaisten ohjausosaamista tulee kehittää, jotta elintapaohjaus olisi mahdollisimman monipuolista ja yksilöllistä. ”Kymmenjärjestelmä” on uusi psykologisten tai elämisen ongelmien ja vahvuuksien luokittelujärjestelmä. Luokituksen tavoitteena on jäsentää elämisen ongelmia yksilöllisesti siten, että niiden havaitseminen, arvioiminen ja mittaaminen, hoitotavoitteiden määrittäminen sekä niihin vaikuttavien interventiomenetelmien valinta selkeytyvät. Tavoitteena on löytää käyttäytymisen primaariongelmat, jolloin ongelmia päästään lähestymään oikeista lähtökohdista. Tähän mennessä kymmenjärjestelmää on käytetty psykoterapiassa, mutta se sopii hyvin kaikille sovelletun käyttäytymistieteen alueille. Tässä katsausartikkelissa perehdytään syömiseen ja lihavuuteen liittyviin psykologisiin ongelmiin. Syömiskäyttäytymiseen liittyvät vahvasti muun muassa syömisestä saatava mielihyvä, syömiselle ja ruoille ehdollistuminen, makumieltymykset, tieto ruoasta, itsehallinta, syömiseen liittyvät rajoittamispyrkimykset, tietoinen läsnäolo, tunteet ja niiden säätelytaidot sekä stressi ja kehonkuva.

Lue lisää

Tieteelliset Artikkelit

Tutkimuksessa kehitettiin luontolähtöinen interventio hyvinvoinnin tueksi (Luonnosta Virtaa -interventio) ja selvitettiin interventioon osallistuneiden kokemuksia ja välittömiä tunnetilan muutoksia intervention aikana. Aineistossa oli työssä käyviä työntekijöitä (= 121), ja heidät jaettiin kolmeen ryhmään: LuoVi-ryhmiin, itsenäiset ulkoilijat -ryhmiin ja kontrolliryhmiin. Suurin osa osallistujista oli naisia (92 %), ja keski-ikä oli 47 vuotta. LuoVi-ryhmien tunnetilan muutoksia verrattiin itsenäiset ulkoilijat -ryhmien ja kontrolliryhmien tunnetilan muutoksiin intervention aikana (viikoittain viiden viikon ajan) varianssianalyysin ja hierarkkisen lineaarisen mallinnuksen (HLM) avulla. LuoVi-ryhmässä käytyjen ryhmäkeskustelujen kokemuksia analysoitiin laadullisesti sisällönanalyysilla. Varianssianalyysien mukaan Luonnosta Virtaa -interventioon osallistumisella (LuoVi-ryhmä ja itsenäiset ulkoilijat -ryhmä) oli myönteinen vaikutus välittömiin tunnetilan muutoksiin jokaisella tapaamiskerralla. Myönteinen vaikutus oli usealla kerralla voimakkaampaa kuin kontrolliryhmällä. LuoVi-ryhmän ja itsenäiset ulkoilijat -ryhmän välillä ei ollut eroa tunnetilan muutoksissa. HLM:n tulosten mukaan tunnetilojen muutokset mittausten välillä eivät eronneet intervention aikana tutkimusryhmien välillä.

Lue lisää

Tieteelliset Artikkelit

Psykologin ammatillisen osaamisen ytimen muodostavat kompetenssit, joilla yleisesti tarkoitetaan henkilön ammatillista osaamista ja kyvykkyyttä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää psykologien koettuja kompetensseja ja tutkia, onko niissä eroja iän, työkokemuksen ja sovellusalan mukaan. Tutkimuksessa hyödynnettiin psykologityön kompetenssikyselyä (Kuittinen, Meriläinen & Räty, 2014), jota täydennettiin työnohjausta koskevilla väittämillä. Aineisto kerättiin vuonna 2017 Psykologiliiton valtakunnallisena sähköpostikyselynä, jossa kartoitettiin sekä psykologien erikoistumiskoulutustarpeita että psykologien itsearvioituja ammatillisia kompetensseja. Eksploratiivinen faktorianalyysi tuotti seitsemän faktoria, jotka nimettiin ’ohjaus- ja koulutustaidoiksi’, ’ammatilliseksi identiteetiksi’, ’työn reunaehtoihin mukautumiseksi’, ’asiakastyöosaamiseksi’, ’työn jatkuvaksi kehittämiseksi’, ’menetelmä- ja arviointitaidoiksi’ ja ’yhteistyötaidoiksi ja työyhteisöosaamiseksi’. Ohjaus- ja koulutustaitojen kompetenssi selitti suurimman osan kyselyn kokonaisvarianssista. Psykologityön kompetenssiarviot korreloivat iän ja työkokemuksen kanssa. Ohjaus- ja koulutustaitojen, työn jatkuvan kehittämisen, yhteistyötaitojen ja työyhteisöosaamisen sekä työn reunaehtoihin mukautumisen itsearvioidut kompetenssit olivat korkeimmat yli 50-vuotiailla psykologeilla. Eri sovellusaloilla toimivien psykologien kompetenssiarvioinnissa oli eroja niin, että ammatinharjoittajat ja yrityksissä tai yliopistoissa työskentelevät arvioivat useimmat kompetenssinsa muita korkeammiksi. Psykologityön kompetenssit eroavat iän sekä työkokemuksen mukaan.

Lue lisää

Lectio Praecursoria

Olemme jokapäiväisessä elämässämme visuaalisen ympäröimiä ja kommunikoimme toistemme kanssa visuaalisin keinoin jatkuvasti. Visuaalisuus vaikuttaa olennaisesti käsityksiimme sosiaalisesta todellisuudesta muokaten toimintojamme, ajatuksiamme ja tunteitamme. Samalla tavalla visuaalisuus kietoutuu käsityksiimme itsestämme ja toisista ihmisistä. Väitöskirjassani tutkin kuvien kautta opettajuutta koskevaa arkiajattelua: opettajuuden sosiaalisia representaatioita.

Lue lisää

Tapasimme tutkijan

Katariina Salmela-Aro, Professori, Helsingin yliopisto.

Valmistuin Helsingin psykologian laitokselta kolmekymmentä vuotta sitten. Silloin pohdin kuumeisesti, lähdenkö kliiniselle alalle vai tutkimuksen pariin. Molemmat kiinnostivat.
Pro gradu oli innoittanut tutkimuksen pariin professori Johan von Wrightin ja Jari-Erik Nurmen innostavassa ohjauksessa. Pro gradu -työssäni paneuduin henkilökohtaisiin projekteihin ja psyykkiseen hyvinvointiin. Olin löytänyt kanadalaisen professori Brian Littlen kirjoittaman kiinnostavan artikkelin siitä. Menetelmä ei tietenkään ollut saatavilla Suomeen tulevista tieteellisistä lehdistä, joten kirjoitin Littlelle kirjeen.

Lue lisää

Ajankohtaista

Teemanumeron tavoitteena on esitellä tuoretta tutkimusta, joka käsittelee yksilöllisiä eroja matemaattisten taitojen kehityksessä, matemaattisten taitojen yhteyttä muihin taitoihin, motivaatioon ja hyvinvointiin, matematiikan osaamisen ja motivaation roolia koulutus- ja uravalintojen muovaajina tai sitä, miten oppilaiden matematiikan osaamista voidaan arvioida ja oppimista tukea, kun siinä ilmenee vaikeuksia.

Lue lisää

Ajankohtaista

Identiteetistä on tullut varsin väljästi käytetty käsite, jolla esimerkiksi mediassa voidaan viitata hyvin monenlaisiin yksilölle tai ryhmälle merkityksellisiin asioihin. Suomenkielinen tieteellinen analyysi on kuitenkin ollut vähäistä. Siksi julkaisemme Psykologia-lehdessä tästä ajankohtaisesta aiheesta teemanumeron vuonna 2020. Tavoitteena on vahvistaa psykologiassa, sosiaalipsykologiassa ja niiden sovellusaloilla tarvittavaa identiteetin tutkimuksellista ymmärrystä ja viitekehystä sekä tuoda esiin suomalaisen identiteettitutkimuksen menetelmiä, tuloksia ja tutkimusaineistoja.

Lue lisää

Kirjat

Kirja on ensimmäinen suomenkielinen psykoanalyyttistä parisuhdepsykoterapiaa käsittelevä kirja. Tasavertainen ja symmetrinen parisuhde on läheinen kahden aikuisen välinen suhde. Siihen puolisot tuovat tietoisia ja tiedostamattomia uskomuksiaan parina olemisesta. Parisuhdeterapiassa terapeutti pyrkii tunnetasolla kosketuksiin apua hakevan parin ahdistusta tuottavien ristiriitojen ja suojautumistapojen kanssa. Psykoanalyyttisessä terapiatyössä tärkeä tulkinnallinen perusta on objektisuhdeteoria. Terapeutti pyrkii kannattelemaan, sisällyttämään ja reflektoimaan sellaisia tunnesisältöjä, mitä pari ei vielä kykene sietämään ja yhdessä kokemaan.

Lue lisää