Tieteelliset Artikkelit

Miten työ vaikuttaa muuhun elämään ja muu elämä työhön: katsaus päiväkirjatutkimuksiin työn ja muun elämän välisestä vuorovaikutuksesta

Tässä narratiivisessa kirjallisuuskatsauksessa tarkastelemme 30 tutkimusartikkelin pohjalta, millaista määrällistä päiväkirjatutkimusta työn ja muun elämän vuorovaikutuksesta on tehty. Tämän aihealueen tutkimus on lisääntynyt huimasti viime vuosina sekä kehittynyt menetelmällisesti uusien teknologisten mahdollisuuksien myötä. Kuvaamme ja vedämme yhteen työn ja muun elämän välistä päivittäistä vuorovaikutusta käsitelleiden määrällisten päiväkirjatutkimusten antia käyttämällä kahta teoreettista viitekehystä: 1) työn ja perheen välinen ristiriita ja rikastavuus sekä 2) työn ja perheen välinen siirräntä. Päiväkirjatutkimusten tulokset osoittavat, että työn ja perheen välinen ristiriita on yhteydessä lisääntyneeseen pahoinvointiin ja rikastavuuden kokemus lisääntyneeseen hyvinvointiin päivätasolla. Tulokset osoittavat myös, että saman päivän aikaista myönteistä ja kielteistä siirräntää työn ja muun elämän välillä näyttää tapahtuvan sekä yksilö- että perhetasolla. Näin ollen päiväkirjatutkimusten tulokset vahvistavat poikittais- ja pitkittäistutkimusten perusteella aiemmin tehtyjä havaintoja ja johtopäätöksiä. Kaikki tulokset eivät kuitenkaan olleet samanlaisia naisten ja miesten välillä, vaan sukupuoli oli havaittuja yhteyksiä jossain määrin muuntava tekijä. Katsaukseen sisältyneet tutkimukset antavat viitteitä siitä, että kielteisten vaikutusten suhteen naisilla rajapinta työstä perheeseen ja miehillä rajapinta perheestä työhön saattaa olla jonkin verran läpäisevämpi kuin toisella sukupuolella. Sisällöllisten kysymysten lisäksi olimme kiinnostuneita määrällisten päiväkirjatutkimusten menetelmällisistä valinnoista. Tyypillisin päiväkirjatutkimuksen asetelma katsauksen tutkimuksissa on lyhyen aikavälin (5–8 päivää) ja pienen otannan (n < 51) tutkimus, joka on toteutettu ennalta suunnitelluin tiedonkeruupistein perinteisesti kynä–paperi-menetelmää käyttäen. Menetelmänä päiväkirjatutkimuksen vahvuus on erityisesti lyhyellä aikavälillä tapahtuvien mikrotason muutosten ja vaihtelun havaitseminen.

Avainsanat: työ, perhe, koti, muu elämä, päiväkirjamenetelmä, päivittäinen vuorovaikutus, ristiriita, rikastavuus, siirräntä

Vain tilaajilla on pääsy tämän artikkelin täysversioon.

Kirjaudu sisään tai klikkaa tästä tilaamaan Psykologia-lehti.

Jos olet jo tilaaja, rekisteröidy tästä.