Annarilla Ahtola (toim.): Psyykkinen hyvinvointi ja oppiminen. PS-kustannus, 2016.

Psyykkinen hyvinvointi ja oppiminen -teos on Annarilla Ahtolan toimittama kokoelma kouluhyvinvointiin liittyviä artikkeleita. Yleisesti usein todetaan, että ”tätäkin asiaa pitäisi opettaa koulussa”. Eräässä opettajainkoulutuslaitoksessa laskettiin, että kaikkien näiden – jonkun tai vaikka kaikkien mielestä – tärkeiden asioiden lisääminen luokanopettajien koulutukseen toisi kahdesta kolmeen lisävuotta opintoihin. Vaikka teoksen aihepiiri on tärkeä, ei sitä kuitenkaan kannata ajatella erilliseksi oppiaineeksi, vaan oppilaiden hyvinvointia edistäviä asioita tulee vahvistaa tukitoimintoina.

Kirjoittajaluettelo on huikaiseva: kirjoittajilla on varmasti kokemusta kaikesta mahdollisesta, mitä kouluelämän psykologiaan liittyy. Artikkelit ovat lyhyitä, ja niitä on kovin monesta erilaisesta aiheesta, kuten esimerkiksi aivojen kehityksestä, tietoisesta läsnäolosta sekä psykologisesta konsultaatiosta. Osa menetelmistä vaikuttaa äkkilukemiselta hieman epäsopivilta kouluun, mutta kokonaisuudessaan teos todellakin haastaa etsimään lisää tietoa. Mielenkiinnon herättäneistä artikkeleista hyviä esimerkkejä ovat Riitta Asantin ja Hanna-Leena Seppisen Liedon mallin esittely sekä Markus Salosen artikkeli valmentamismenetelmästä. Liedon malli pysyvine pienryhmineen tai väriryhmineen on lähellä yhteistoiminnallista oppimista, joka oli pinnalla jokunen vuosi sitten. Nykyisin muotia lienee opettaja Pekka Peuran (2014) esiin tuoma opettajan ohjaava ote perinteisen opettamisen sijaan. Peuran menetelmässä kaikki oppilaat etenevät omaan tahtiinsa. Menetelmää ei ole esitelty teoksessa.