Alan edustajien asiana on päättää, mistä maamme psykologian vaiheet lasketaan alkaneiksi, ensimmäisestä suomalaisesta psykologian väitöskirjasta ja dosentuurista (Hjalmar Neiglick, 1887), Turun yliopiston psykologisen laboratorion perustamisesta 1920-luvulla vaiko alan ensimmäisen oppituolin saamisesta Jyväskylään seuraavalla kymmenluvulla. Käsitykseni laitostoiminnan merkityksestä käyttäytymistieteiden alalla on saanut minut kirjoittamaan seuraavat rivit.

Jouduin tekemisiin Turun psykologisen laboratorion kanssa kahteen otteeseen. Ensiksi aikana, jolloin opiskelin luonnontieteitä kemia pääaineenani ja jolloin psykologia-niminen tieteenala oli minulle täysin vieras. Sitten uudelleen aikana, jolloin minusta olisi saattanut tulla psykologi.