Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisten opettajien ja rehtorien työhyvinvointia työinnon ja työuupumuksen profiilien avulla koronakevään 2020 aikana. Kyselytutkimukseen osallistui 1 182 opettajaa (83 % naisia, keski-ikä 48 (KH = 9.5) vuotta) ja 644 rehtoria (41 % naisia, keski-ikä 50.6 (KH = 7.7) vuotta) eri puolilta Suomea. Latentin profiilianalyysin avulla tunnistettiin neljä opettajien työhyvinvointiprofiilia ja kolme rehtorien työhyvinvointiprofiilia. 42 prosenttia opettajista sijoittui innostuneiden profiiliin, jota luonnehti samanaikaisesti korkea työinto ja matala työuupumus, 11 prosenttia innostuneiden mutta uupuneiden profiiliin, jota erotti erityisesti vähäinen energisyys ja korkea uupumusasteinen väsymys, 37 prosenttia uupumusriskissä olevien profiiliin, jota luonnehti lievä työuupumus ja vähäinen työinto, ja 10 prosenttia vakavasti uupuneiden profiiliin, jossa koettiin keskimäärin vakavaa uupumusta ja matalaa työintoa. Rehtoreista 36 prosenttia sijoittui innostuneiden profiiliin, 46 prosenttia uupumisriskissä oleviin ja 18 prosenttia uupuneisiin, joita kuitenkin luonnehti keskimäärin alhaisempi uupumus opettajiin verrattuna. Tulokset antavat viitettä siitä, että kun verrataan aikaisempiin samojen ammattiryhmien tutkimuksiin, koronakevään 2020 aikana rehtorit kokivat vähemmän innostusta ja opettajat kokivat enemmän uupumusta kuin aikaisempina vuosina. Reilu kolmasosa opettajista ja kolmasosa rehtoreista koki korkeaa työintoa ja alhaista työuupumusta myös koronakevään erityisjärjestelyiden aikana, mutta covid-19-kriisi opetuksen erityisjärjestelyineen oli lisännyt uupumusriskissä olevien opettajien määrää ja laskenut innostuneiden rehtorien määrää.

Avainsanat: etätyö, työuupumus, työinto, vaatimukset ja voimavarat, rehtorit, opettajat, latentti profiilianalyysi, covid-19