Tutkimus selvittää, miten psykoterapeutti vastaa asiakkaan kysymyksiin yhden pitkän kognitiivisen psykoterapiaprosessin lopetusvaiheessa. Terapiassa asiakkaan terapeutille tekemät kysymykset ovat harvinaisia, samoin siis terapeutin vastaaminen. Poikkeuksellinen tilanne asettaa haasteita terapeutille. Miten toimia ammatillisesti, kun asiakas kysyy? Aineistona on yhden kognitiivisen psykoterapiaprosessin lopetusvaiheesta kahdeksan sattumanvaraisesti ääninauhoitettua istuntoa. Menetelmänä on keskustelunanalyysi. Tulokset osoittavat terapeutin vastaavan asiakkaan kysymyksiin kolmella eri tavalla. Ensimmäisessä vastaustavassa terapeutti asettuu omien kokemuksiensa ja ajatuksiensa asiantuntijaksi kertoen niistä. Toisessa vastaustavassa terapeutti ei tarjoa suoraan asiakkaan hakemaa tietoa, vaan kertoo yleisluontoisen periaatteen. Kolmannessa vastaustavassa terapeutti ei tarjoa sitä tietoa, mitä asiakas hakee. Tulokset näyttävät kolme mahdollista kognitiivisen psykoterapeutin tapaa vastata asiakkaan kysymyksiin pitkän terapian lopetusvaiheessa. Kysymysten sisältö ja muotoilu vaikuttavat vastauksiin, mutta tuloksissa keskitytään terapeutin vastauksiin ja niihin liittyviin tiedollisiin suhteisiin. Pohdin lopuksi, mitä terapeutti tekee vastatessaan: opettaessaan tiedollisia rajoja terapeutti opettaa samalla minuuden rajoja.

Avainsanat: keskustelunanalyysi, vastaaminen, kognitiivinen psykoterapia, psykoterapian lopettaminen, tiedolliset suhteet