Artikkelien tiivistelmät (01/2021)
Huolenpitoa vai oikeudenmukaisuutta? Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten eettiset ongelmat ja ratkaisukeinot
Tässä artikkelissa tarkastelemme sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) ammattilaisten työssään kohtaamia eettisiä ongelmia huolenpidon ja oikeudenmukaisuuden etiikkojen viitekehyksessä. Sähköiseen kyselyyn vastasi 137 ammattikorkeakoulutaustaista ammattilaista. Aineisto analysoitiin arkielämän moraaliongelmien taksonomian sekä huolenpidon ja oikeudenmukaisuuden moraaliorientaatioiden mukaan ja teemoittelemalla. Raportoidut ongelmat edustivat seitsemää dilemmatyyppiä, joista säännön soveltaminen ja sisäinen ristiriita olivat uusia dilemmatyyppejä. Asiakastyöhön liittyvistä dilemmoista yleisin oli toisen tarpeisiin vastaaminen ja työyhteisöön liittyvistä dilemmoista toisen rikkomukseen reagoiminen. Tarpeisiin vastaamisen dilemmat olivat ainoa huolenpidon etiikkaan painottunut dilemmatyyppi, mutta huolenpidon argumentteja esiintyi vaihtelevasti myös muissa dilemmatyypeissä. Huolenpito asiakkaista on keskeinen osa sote-ammattilaisten työtä, mutta se tapahtuu lakien ja menettelytapojen sekä organisaatioiden ohjeiden ohjaamana ja rajoittamana. Moninaisten eettisten ongelmien ratkaisussa ammattilaiset pyrkivät tasapainottelemaan huolenpidon ja oikeudenmukaisuuden vaateiden välillä. Huolenpidon etiikka tulisi huomioida nykyistä paremmin työelämän kehittämisessä.
Avainsanat: ammattilainen, dilemma, huolenpidon etiikka, moraalinen ongelmanratkaisu, oikeudenmukaisuuden etiikka, sosiaalihuolto, terveydenhuolto
Sosiaalityön hyveet – millaisia haasteita hyveiden mukainen toiminta sosiaalityössä kohtaa?
Hyveet ovat niitä yksilön ominaisuuksia, jotka tekevät hänestä hyvän ihmisen ja saavat hänet toimimaan hyvin ja eettisesti. Työntekijän hyveiden ajatellaan olevan vastaavasti niitä työntekijän ominaisuuksia, jotka saavat hänet toimimaan hyvin, oikein ja eettisesti työssään. Hyveitä ovat esimerkiksi oikeudenmukaisuus ja myötätunto. Hyveiden ajatellaan takaavan toiminnan eettisyyden eettisiä periaatteita, arvoja ja toimintaohjeita paremmin. Sosiaalityö on ala, jonka laatu ja eettisen työn toteuttamismahdollisuudet ovat herättäneet viime vuosina paljon keskustelua. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan tekijöitä, jotka työntekijöiden näkemysten mukaan vaikuttavat hyveiden toteutumismahdollisuuksiin kunnallisessa sosiaalityössä. Näiden tekijöiden tunteminen on tärkeää, koska mahdollistamalla hyveiden mukainen toiminta voidaan edistää myös työntekijöiden hyvinvointia ja parempaa työssä suoriutumista. Tutkimuksessa haastateltiin kahden kunnan sosiaalityöntekijöitä ja sosiaaliohjaajia sekä heidän lähiesimiehiään (N = 38). Tulokset osoittivat, että hyveiden mukaista toimintaa haastateltavien mukaan haastoivat työn kuormittavuus (aika- ja resurssipaineet), työntekijään liittyvät tekijät (mm. väsymys, yksityiselämän ongelmat), asiakkaaseen liittyvät tekijät (mm. aggressiivinen käytös, epärehellisyys) sekä työyhteisön toimintaan liittyvät tekijät (mm. tuen puute, ristiriitaiset ohjeistukset).
Avainsanat: työntekijän hyveet, sosiaalityö, etiikka
Moraali ja näkökulmanotto historian opetuksessa nuorten vastauksissa
Artikkeli tarkastelee historiallisen näkökulmanoton (historiallinen empatia) ja moraalia ja historian opetusta koskevien käsitysten yhteyttä suomalaisten 14–15-vuotiaiden nuorten vastauksissa. Nuorten tuli selittää ja arvioida historiallisten toimijoiden valintoja annetussa tilanteessa sekä ottaa kantaa, pitäisikö historian oppitunnilla käsitellä moraalisia kysymyksiä. Käsitykset historian opetuksen ja moraalin välisestä suhteesta luokiteltiin viiteen luokkaan. Moraalin ei nähty kuuluvan oppiaineeseen, tai sitä pidettiin itsestäänselvyytenä, jolloin sitä ei tarvitse erikseen opettaa. Moraalipohdintoja pidettiin myös liian arkaluontoisina käsiteltäväksi oppitunneilla tai tärkeänä osana henkilökohtaista sekä yhteiskunnallista kehitystä. Vastaukset heijastelevat moraalitutkimuksen näkemyksiä nuorten moraaliajattelun eri puolista ja vaiheista. Näkökulmanotto oli monipuolisempaa kysymyksessä, jossa toimija oli tarinan henkilö, kuin kysymyksessä, jossa tuli kuvitella itsensä tarinan henkilöksi. Näkökulmanotolla ei ollut yhteyttä siihen, mitä moraalipohdinnoista historian oppitunneilla ajateltiin. Vain ne nuoret, jotka eivät osanneet ottaa kantaa kysymykseen tai eivät perustelleet kantaansa, tulkitsivat tilanteissa olevan muita vähemmän näkökulmia. Suurin osa vastaajista pystyi siis eläytymään tarinaan ja asettumaan tilanteen toimijan asemaan riippumatta siitä, millaisena he näkevät moraalin roolin historian opetuksessa.
Avainsanat: historian opetus, historian etiikka, moraalikasvatus
Moraalisen dilemman rakentuminen ja käsittely työyhteisön yhteistyön kehittämistä koskevassa konsultointikeskustelussa
Asiakkaita osallistavaa ja dialogista työotetta hyödyntävät konsultit kohtaavat työssään tilanteita, joissa työyhteisön jäsenten konsultointikeskustelussa esittämät työtä ja siihen liittyviä kehittämistarpeita koskevat näkemykset ovat keskenään ristiriitaisia. Keskustelua voi uhata tällöin juuttuminen vastakkainasetteluun, jossa konsultoinnin ihanteiden mukainen uusien näkökulmien löytäminen tulee haasteelliseksi. Tässä artikkelissa havainnollistamme, miten itse kunkin oikeuksia ja velvollisuuksia eri tavalla tuottavien diskurssien törmääminen tuotti tällaisen tilanteen. Tutkimuksen aineiston muodostavat yhdestä konsultointitapaamisesta tehty äänitallenne ja sen litteraatio. Aineiston analyysissä hyödynnämme moraalisen järjestyksen ja diskursiivisen asemoinnin käsitteitä. Havainnollistamme, kuinka autonomisuuden ja relationaalisuuden diskurssien välinen törmäys tuotti keskusteluun moraalisen dilemman ja kuinka konsultti käsitteli tätä dilemmaa kaksoistehtävänä haastaen keskustelun jatkamiseen samalla keskustelijoiden kasvoja suojaten. Tästä seurasi keskustelua, jossa diskursseja muokattiin ja tuotettiin vähemmän ehdottomilla tavoilla. Keskusteluun tuotiin uusia käsitteitä ja metaforia, jotka mahdollistivat yhteistyön ehdoista puhumisen ilman identiteettiin kohdistuvia uhkia. Tuomalla moraalisen järjestyksen käsitteen organisaatiokonsultoinnin tutkimuksen kentälle tutkimuksemme antaa konsulteille ja muille työyhteisöiden kanssa työskenteleville toimijoille työkaluja ymmärtää ja käsitellä moraalisia konflikteja.
Avainsanat: moraali, moraalinen järjestys, diskurssi, asemointi, prosessikonsultointi
Moraalinen järjestys ja toimijuuspositiot psykoterapiakeskusteluissa
Tässä artikkelissa kysymme, miten moraalinen järjestys asiakkaiden kuvailemissa elämäntilanteissa ja itse terapiaistunnossa rakentuu psykoterapiakeskusteluissa. Moraalisella järjestyksellä tarkoitamme puheessa tuotettua käsitystä siitä, mikä on oikein tai väärin, mitä on hyvä elämä, mitkä ovat toimijoiden vastuut, velvollisuudet ja lojaliteetit, miten ja mistä arvostusta ja kunnioitusta osoitetaan. Näytämme, miten keskustelijat puhuessaan tunteistaan ja tilanteistaan myös neuvottelevat moraalisesta todellisuudesta ja tuottavat erilaisia toimijuuspositioita, ja miten eri odotusten ja kantojen esille tuominen luo moraalisia dilemmoja osallistujien ratkottaviksi. Artikkeli perustuu useiden tapaustutkimusten sarjaan, jossa aineistona ovat sekä yksilö- että pariterapiaistunnot. Analyysit, jotka hyödyntävät keskustelunanalyysin informoimaa diskurssianalyyttista metodia, näyttävät, miten keskusteluissa rakennetaan tilannekuvauksia, joissa asiakkaat löytävät itsensä moraalisten ristiriitojen ja dilemmojen rajoittamina ja ymmällään omista moraaliarvostuksia rikkovista teoistaan, ja miten kokeneet terapeutit orientoituvat näihin tilanteisiin ja pyrkivät niiden ratkomiseen tuottaen samalla asiakkaille uusia toimijuuspositioita ja suhteita puhunnan kohteisiin.
Avainsanat: moraalinen järjestys, terapiakeskustelu, keskustelunanalyysi, diskurssianalyysi, toimijuus, positiot, puhumisen asennot, ongelmanmäärittely, syytöspuhe, moraalinen dilemma