PsT, kliinisen psykologian dosentti, yliopistonlehtori; Jyväskylän yliopisto, psykologian laitos; Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, psykologia.

Vuorovaikutuksen tutkijana minua kiinnostaa vuorovaikutuksen musiikillisuus ja resonanssi eli miten liitymme toisiimme dialogisesti, kutsujen ja vastausten avulla. Eräänlaisena punaisena lankana työssäni on tutkia vuorovaikutusta erityisesti psykologin ammatilliseen toimintaan liittyvissä institutionaalisissa tilanteissa. Johdan Relationaalinen mieli -tutkimusta, joka käynnistyi professori emeritus Jaakko Seikkulan johtamana Suomen Akatemian Ihmisen mieli ‑tutkimusohjelman hankkeena. Tutkimuksessa selvitetään, miten pariterapiassa syntyy jaetun kohtaamisen kokemuksia, ja miten synkronoituminen eli samanlaisten käyttäytymisten ja hermostollisten reaktioiden tahdistuminen toisiinsa liittyy terapian tuloksiin sekä osallistujien kokemuksiin terapeuttisen yhteistyösuhteen laadusta. Työsuojelurahaston rahoittamassa ”Työryhmien etäpalaverien kuormittavuuden vähentäminen ja hyödyllisyyden lisääminen fysiologisten mittareiden avulla” -tutkimushankkeessa olemme aloittaneet tutkimusryhmäni kanssa uuden tutkimusaineiston keruun täysin verkon yli toteutettavalla asetelmalla, jossa työryhmien työnohjaukset toteutetaan ja tallennetaan Zoom-ohjelmiston avulla. Työnohjaustapaamisten aikana osallistujat mittaavat sykettään ja istunnon jälkeen arvioivat työskentelyn hyödyllisyyttä ja vuorovaikutuksen laatua sekä kuvaavat työskentelyn kuormittavia ja/tai erityisen hyödyllisiltä tuntuneita kohtia. Tavoitteena on tunnistaa optimaalinen vireysikkuna sekä millä tavoin hankalienkin työasioiden jakamiseen ja käsittelemiseen sopivan yhteisen vireystilan syntyä voidaan vuorovaikutuksen keinoin tukea.