Artikkelien tiivistelmät (04/2021)
Työstä palautumisen kokemusten yhteys arjen kognitiivisiin virheisiin suomalaisilla opettajilla
Tämän tutkimuksen päätarkoituksena oli selvittää, miten suomalaisten opettajien työstä palautumisen kokemukset (työstä irrottautuminen, rentoutuminen, kontrolli, taidonhallinta, merkityksellisyys ja yhteenkuuluvuus) vapaa-ajalla ovat yhteydessä heidän arjessa kokemiinsa kognitiivisiin virheisiin. Kognitiiviset virheet ovat muistiin, havaitsemiseen tai toimintaan liittyviä lipsahduksia, jotka yhdistetään kognitiivisen kontrollin ongelmiin. Lisäksi tutkimme, miten ikä, sukupuoli, työn aikapaineet ja uniongelmat selittävät kognitiivisia virheitä. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena toukokuussa 2017 (N = 909). Osallistujat olivat suomalaisia opettajia ja rehtoreita, joista valtaosa (93 %) työskenteli peruskoulussa. Osallistujien keski-ikä oli 51 vuotta, ja heistä 78 prosenttia oli naisia. Hierarkkisen regressioanalyysin tulokset osoittivat, että vähäiset rentoutumisen ja kontrollin kokemukset vapaa-ajalla, nuorempi ikä, naissukupuoli, työn aikapaineet ja uniongelmat olivat yhteydessä siihen, että kognitiivisia virheitä raportoitiin enemmän. Tutkituista tekijöistä uniongelmat osoittautuivat merkityksellisimmäksi selittäjäksi. Tutkimuksemme tuotti uutta tietoa siitä, että vapaa-ajan palautumisen kokemuksista erityisesti rentoutuminen ja kontrolli ovat yhteydessä vähäisempiin itseraportoituihin kognitiivisiin virheisiin. Tämä tieto voi lisätä ymmärrystä hahmottaa palautumisen merkitystä arkielämän kognitiivisissa prosesseissa.
Avainsanat: työstä palautuminen, palautumisen kokemukset, kognitiiviset virheet, opettajat
Trauman ruumiillisuudesta psykoterapiassa
Traumatisoituneen ihmisen psykoterapiassa ruumiillisuuden huomioiminen on välttämätöntä. Viime vuosina kiinnostus on ollut usein trauman hoitoon kehitetyissä tekniikoissa ja psykoanalyyttinen näkemys traumasta on jäänyt taka-alalle. Psykoanalyyttinen ajattelu voi kuitenkin auttaa valottamaan herkästi syrjään jääviä ja usein vaikeasti sanallistettavia ilmiöitä, jotka liittyvät traumaan ja ruumiillisuuteen. Näiden ilmiöiden ymmärtämisen tulisi olla erilaisten tekniikoiden soveltamisen perusta. Tämän katsausartikkelin tavoite on erityisesti psykoanalyyttista kirjallisuutta tutkimalla etsiä teoreettisia perusteita sille, kuinka lähestyä traumaa ja siihen liittyviä ruumiin reaktioita osana psykoterapiaprosessia. Psykoanalyyttisen teorian valossa pyritään arvioimaan myös tekniikan merkitystä trauman hoidossa. Psykoanalyyttisessa kirjallisuudessa trauma nähdään tapahtumana, jossa ihminen on jäänyt yksin itseltäänkin ylivoimaisten kokemusten armoille. Ruumiin oireiden voidaan tällöin nähdä suojaavan suorastaan henkeä uhkaavalta hädältä. Trauma irrottaa herkästi tietoisen mielen ruumiin tuntemuksista. Psykoterapiassa ruumin reaktiot tarjoavat mahdollisuuden palauttaa katkennut yhteys minuuteen ja todellisuuteen, mikä on kaiken muun psykoterapiatyöskentelyn perusta. Parhaimmillaan teoria ja eri tekniikat voivat auttaa potilaan aidossa tavoittamisessa ja näin lisätä integraatiota, pahimmillaan ne taas voivat toimia älyllisenä suojana ja johtaa eristäytymisen lisääntymiseen.
Avainsanat: trauma, ruumiillisuus, dissosiaatio, sisällyttämiskyky, psykoanalyyttinen, psykoterapia, vakauttaminen, mindfulness
Verkossa suoritettavan aikuislukion opiskelijoiden psyykkisen hyvinvoinnin ja oppimisen haasteet
Psyykkisen hyvinvoinnin ja oppimisen haasteet vaikeuttavat opiskelua monin tavoin, mutta niitä ei ole juuri tutkittu verkko-opiskelijoilla. Tässä tutkimuksessa kartoitettiin verkkolukiolaisten itsearviointiin pohjautuvia psyykkisen hyvinvoinnin ja oppimisen haasteita. Kohdejoukko koostuu verkossa suoritettavan aikuislukion opiskelijoista (n = 146), jotka vastasivat sähköiseen kyselyyn. Tutkimuksen perusteella verkkolukiolaisista selvästi yli puolet raportoi mielenterveyden ongelmia, yksinäisyyttä ja peruskouluaikaista kiusatuksi joutumista. Mielenterveyden ongelmat olivat yleisin syy hakeutua verkkolukioon. Verkkolukiolaiset raportoivat enemmän yksinäisyyttä ja kiusaamiskokemuksia kuin vertailuaineistona käytettyyn Nuorisobarometriin vastanneet lukiolaiset. Tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen ongelmia raportoitiin verrattain paljon, ja näitä vaikeuksia ilmeni selvästi myös mielenterveyden ongelmien yhteydessä.
Avainsanat: psyykkisen hyvinvoinnin haasteet, oppimisen haasteet, verkko-opiskelu, aikuislukio
Työn sujuminen, tyytyväisyys työympäristöön ja hyvinvointi monitilatoimistossa
Digitalisaatio ja muuttuva tietotyö uudistavat työtilojen käyttöä. Organisaatioiden uusista tilaratkaisuista ei ole riittävästi tutkimustietoa henkilöstön työtehtävien kannalta. Tutkimuksessa selvitettiin asiantuntijaorganisaation (N = 179) muuttoa omista huoneista monitilatoimistoon. Työtiloja, työtehtäviä, henkilöstön tyytyväisyyttä monitilatoimistoon ja hyvinvointia tutkittiin kyselyllä (vastaajia 68 %) ja haastatteluilla (n = 9) noin vuosi muuton jälkeen. Kysely- ja haastattelutulokset osoittivat monitilatoimiston tukevan hyvin ryhmässä työskentelyä, yhteistyötä ja vuorovaikutusta, mutta heikommin itsenäisiä yksilötehtäviä ja keskittymistä. Työn sisällöistä suunnittelua, koordinointia ja jatkuvaluonteista vuorovaikutusta sisältävät tehtävät selittivät henkilöstön tyytyväisyyttä työympäristöön. Ongelmanratkaisua, päätöksentekoa ja täydellistä keskittymistä vaativat tehtävät puolestaan selittivät tyytymättömyyttä työympäristöön. Miehet olivat tyytyväisempiä työympäristöönsä kuin naiset. Iän myötä tyytymättömien osuus kasvoi. Henkilöstön tyytyväisyys työympäristöön oli myönteisesti yhteydessä työtyytyväisyyteen, työhyvinvointiin ja työsuoritukseen. Haastattelut toivat lisäymmärrystä työpisteen valintaan ja työympäristömuutoksen vaikutuksiin. Henkilöstö arvioi vuorovaikutuksen parantuneen, mutta työrauhan heikentyneen. Tutkimus osoitti, että työtiloilla on tärkeä merkitys työn sujumiseen, tyytyväisyyteen ja hyvinvointiin. Tutkimus tarjoaa työ- ja organisaatiopsykologisen näkökulman työympäristöjen tutkimiseen ja kehittämiseen.
Avainsanat: hyvinvointi, monitilatoimisto, tietotyö, tyytyväisyys, työympäristö