Johdanto

Ilmastonmuutos on kiistatta eräs merkittävin nykyhetken ongelma sen uhatessa monella tavalla koko ihmiskuntaa. Ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät tule näkymään ainoastaan fyysisinä, luonnollisen ympäristömme muutoksina, vaan ne tulevat vaikuttamaan monella tavalla myös ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin (Hayes, Blashki, Wiseman, Burke & Reifels, 2018). Ihmisten toiminnan vaikuttaessa keskeisesti siihen, miten ilmastonmuutos etenee, ei ilmastonmuutoksesta voida myöskään puhua ainoastaan luonnontieteellisenä ilmiönä. Ilmastonmuutos on yhtä lailla sosiaalinen ilmiö, ja onkin tärkeää käsitellä sitä myös tästä näkökulmasta (Doherty & Clayton, 2011; Reser, Bradley & Ellul, 2012).

Psykologeilta, kuten monien muidenkin tieteenalojen edustajilta, vaaditaan tilanteen vakavuuden vuoksi reagointia tähän uhkaan. American Psychological Association (APA) julkaisi jo vuonna 2009 kattavan raportin (Swim ym., 2009), jossa kartoitettiin psykologian roolia tieteenä ilmastonmuutoksen uhkaan vastaamisessa. Raportissa todettiin psykologisen tutkimustiedon olevan monella tavalla hyödynnettävissä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, ja siinä kannustettiin kaikkia psykologian alalla toimivia pohtimaan omia mahdollisuuksiaan toimia asian eteen. Psykologeilla olevan ainutlaatuisen ihmisten käyttäytymistä koskevan asiantuntemuksen vuoksi tämän voidaan nähdä olevan jopa eettinen kysymys (Doherty & Clayton, 2011). Psykologian ollessa monialainen tiede, joka sivuaa sekä sosiaali- että luonnontieteitä, se voi lisäksi toimia eräänlaisessa keskiössä informoiden muita tieteenaloja ja parantaen tieteenalojen välistä kommunikaatiota (Clayton ym., 2015).