Artikkelien tiivistelmät (01/2023)
Suomenkielisen MAIA-2-mittarin validointitutkimus yleisväestöaineistolla
Multidimensional Assessment of Interoceptive Awareness 2 (MAIA-2) on 37 väittämästä koostuva kehotietoisuuden itsearviointimenetelmä. Tässä tutkimuksessa validoitiin suomennettu MAIA-2-mittari yleisväestöotoksessa (n = 285). Tutkimuksessa määritettiin mittarin faktorirakenne ja tutkittiin sen psykometrisiä ominaisuuksia. Tuloksia tarkasteltiin suhteessa MAIA-2-mittarin alkuperäistutkimuksiin sekä muissa maissa tehtyihin validointitutkimuksiin. Tilastollisina analyysimenetelminä käytettiin eksploratiivista ja konfirmatorista faktorianalyysia, Cronbachin alfakerrointa sekä Pearsonin tulomomenttikorrelaatiokerrointa. Sopivuusindeksin tasoa verrattiin aiempien validointitutkimusten ja alkuperäisvalidointien indekseihin sekä yleisesti hyväksyttäviin raja-arvoihin. Konvergentin ja divergentin validiteetin tarkastelussa verrokkimittareina olivat Five Facet Mindfulness Questionnaire (FFMQ), Difficulties in Emotion Regulation Scale (DERS) ja Pain Catastrophizing Scale (PCS). Tutkimus vahvisti teorian mukaisen kahdeksanfaktorisen rakenteen suomenkielisessä MAIA-2-mittarissa. Cronbachin alfan arvot olivat kauttaaltaan hyväksyttäviä. MAIA-2:n faktoreiden ja verrokkimittareiden välisten korrelaatioiden tarkastelu tuki mittarin konvergenttia ja divergenttiä validiteettia. Mittarin psykometriset ominaisuudet osoittautuivat pääosin yhdenmukaisiksi muiden mittarin kieliversioiden validointitutkimusten kanssa. Suomenkielistä MAIA-2-mittaria voidaan pitää sisäisesti johdonmukaisena ja luotettavana kehotietoisuuden eri ulottuvuuksia mittaavana arviointimenetelmänä.
Avainsanat: Multidimensional Assessment of Interoceptive Awareness 2 (MAIA-2), kehotietoisuus, interoseptio, validointitutkimus
Masennusoireista toivutaan, mutta toimintakyky korjaantuu hitaammin: seurantatutkimus avohoidon masennuspotilaista
Tutkimuksessa tarkasteltiin psykiatrisen erikoissairaanhoidon polikliinisten masennuspotilaiden masennusoireissa, toimintakyvyssä, elämänlaadussa ja psyykkisessä oireilussa tapahtuvia muutoksia kuuden kuukauden aikana. Tutkimusaineisto (N = 144) on kerätty masennuspotilaiden interventiotutkimuksesta (DepFuD) Kuopion yliopistollisesta sairaalasta vuosina 2015–2019. Tutkittavilla oli diagnosoitu masennustila tai toistuva masennus. Suurin osa oli naisia (N = 109). Keski-ikä otoksessa oli 34.4 vuotta. Mittareina käytettiin BDI-asteikkoa, CORE-OM-kyselyä ja SCL-90-oirekyselylomaketta, joita tarkasteltiin lähtötilanteessa (0 kk) ja seurannassa (6 kk). Toipuminen määriteltiin 6 kuukauden BDI-pisteiden perusteella käyttäen katkai-surajana < 13 pistettä. Tutkittavista 44 prosenttia toipui seurannan aikana. Ei-toipuneilla masennusoireilun (BDI) havaittiin olevan vakavampiasteista jo lähtötilanteessa, ja tämä ero kasvoi seurannassa. Toipuminen oli CORE-OM:n mukaan nopeinta oireissa ja ongelmissa ja vähäisempää elämänlaatuun sekä erityisesti toimintakykyyn liittyvillä osa-alueilla. Myös psyykkistä oireilua (SCL-90) havaittiin enemmän ei-toipuneiden ryhmässä. Tutkimus osoittaa, että masennusoireet lievittyvät, mutta toimintakyky korjaantuu hitaammin. Siksi olisi tärkeää tunnistaa jo alkuvaiheessa ne potilaat, joiden toipuminen ei käynnisty toivotulla tavalla. Elämänlaatuun ja erityisesti toimintakykyyn kuuluviin osa-alueisiin tulisi kiinnittää enemmän huomiota.
Avainsanat: masennus, masennuksesta toipuminen, BDI, CORE-OM, SCL-90
Alakoulun oppilaiden sosiaalisen tuen profiilien kehitys ja yhteys opiskeluhyvinvointiin ja koulumenestykseen
Oppilaiden kokemus koulutyöhön saadusta sosiaalisesta tuesta opettajilta, kodin aikuisilta ja vertaisilta on tärkeä opiskeluhyvinvoinnin ja oppimisen resurssi. Ymmärrys eri lähteistä saadun tuen yhteydestä toisiinsa ja merkityksestä oppilaan opiskeluhyvinvoinnin ja koulumenestyksen tukijana on kuitenkin vielä puutteellista. Tässä tutkimuksessa tarkastelimme pitkittäisen profiilianalyysin avulla opettajilta, kodin aikuisilta ja vertaisilta saadun koulutyöhön liittyvän sosiaalisen tuen kasautumista ja pysyvyyttä sekä yhteyttä oppilaan opiskeluintoon, opiskelu-uupumukseen ja koulumenestykseen. Kolmivaiheinen seuranta-aineisto koostui neljännen, viidennen ja kuudennen luokan oppilaista (NT1 = 2362, tyttöjä 50 %). Tulokset osoittivat, että eri lähteistä saatu koulutyöhön liittyvä sosiaalinen tuki koetaan tyypillisesti samansuuntaisena, kun valtaosa oppilaista kuului Vahvan tuen (48 %), Keskimääräisen tuen (31 %), Matalan tuen (14 %) ja Etääntyneiden profiileihin (3 %). Näiden lisäksi 4 prosenttia oppilaista kuului Matalan opettajan tuen profiiliin, jossa vahva vertaistuki ja keskimääräisenä koettu kodin aikuisten tuki yhdistyi opettajan tuen puutteeseen. Vahva tuen kokemus osoittautui hyvin pysyväksi, kun taas oppilaat vähäisemmän tuen profiileissa olivat alttiimpia muutoksille. Edelleen vahva tuen kokemus oli yhteydessä oppilaan korkeampaan opiskeluintoon ja koulumenestykseen sekä suojasi opiskelu-uupumukselta. Vertaistuki ja kodin aikuisten tuki eivät kompensoineet opettajan tuen puutetta oppilaan opiskeluhyvinvoinnin suhteen.
Avainsanat: koulutyöhön liittyvä sosiaalinen tuki, opiskeluinto, opiskelu-uupumus, koulumenestys, latentti siirtymäanalyysi
Koronapandemian aiheuttamat kielteiset tunteet: luontokokemukset puskurina?
Tutkimuksessa tarkasteltiin koronapandemiasta johtuneen rajoitus- ja poikkeusajan alkuvaihetta (kevät 2020) ja selvitettiin, erosiko koronapandemiaan liittyvien kielteisten tunteiden (koronatunteet) voimakkuus kevään eri vaiheissa vastanneiden välillä. Lisäksi selvitettiin, oliko luontoulkoilulla yhteyttä koronatunteisiin ja miten koronatunteet olivat yhteydessä luontoyhteyteen ja luonnossa koettuihin vaikutuksiin. Osallistujista, jotka olivat 19–84-vuotiaita (n = 714), suurin oli naisia (85 %; keski-ikä 44 v). Aineiston analyysissa käytettiin määrällisiä (varianssi- ja regressioanalyysit) ja laadullisia (sisällönanalyysi) menetelmiä. Tulosten mukaan huolestuneisuus koronasta oli vähäisempää kevään lopussa kuin alussa vastanneiden joukossa. Luonnossa koettujen vaikutusten perusteella oli mahdollista erottaa ryhmät: luonnossa elpyjät ja tervehtyjät sekä luonnon vaikutukset ristiriitaisina kokevat. Luonnossa tervehtyjillä koronatunteet helpottuivat vahvemmin kuin elpyjillä ja ristiriitaisilla. Luontoulkoilu ja luontoyhteys selittivät koronatunteiden helpottumista, ja luontoyhteys muunsi luontoulkoilun ja koronatunteiden helpottumisen suhdetta.
Avainsanat: koronatunteet, luontokokemus, luontoulkoilu, luontoyhteys, koetut vaikutukset luonnossa