Suomen Akatemia julkisti tänään Suomen tieteen tila ja taso 2012 raportin. Siinä psykologiatieteen arviointi perustuu alamme tieteentekijöistä koostuvan pienryhmän raporttiin.

Suomen Akatemian nimeämä psykologian pienryhmä kokoontui tarkastelemaan toimintaympäristön muutosten merkitystä, tieteenalamme kehitystä ja kansainvälistä tasoa. Lisäksi tarkasteltiin tutkijanuraa ja tohtorikoulutusta, liikkuvuutta ja verkostoja sekä tutkimuksen infrastruktuureja. Oli antoisaa toimia kyseisen työryhmän sihteerinä: harvoin pääsee seuraamaan niin vilkasta ja asiantuntevaa keskustelua, jossa joukko suomalaisia huippututkijoita pohtii tieteenalamme vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia useasta näkökulmasta.

Pienryhmän raportti kiteytyy näitä seikkoja listaavaan SWOT-analyysiin. Siinä yhdeksi vahvuudeksemme nousee monitieteisyys. Yhteistyö muun muassa aivotutkijoiden, kielen tutkijoiden ja lääketieteilijöiden kanssa antaa mahdollisuuden tehdä vaikuttavaa tutkimusta esimerkiksi kognitiivisen neurotieteen ja kouluun ja oppimiseen liittyvien kysymysten kohdalla. Monitieteisellä tutkimuksella on kuitenkin myös kääntöpuolensa. Usein käy niin, että psykologian merkitys hämärtyy monitieteisissä hankkeissa. Kun yhteistyön hedelmä julkaistaan vaikkapa arvostetussa lääketieteen alan lehdessä, harva huomaa, että tutkimusta ei olisi voitu tehdä ilman psykologien ja psykologian osaamista.

Psykologiatiede on kuitenkin maassamme edelleen arvostettua. Tilanne luo hyvän pohjan tulevaisuudelle. Raportissa yhtenä tulevaisuuden mahdollisuutena nostetaan yhteistyön tekeminen, verkostoituminen ja kumppaneiden löytäminen. Vahvuuksia ja osaamista yhdistämällä voitaneen taistella myös tulevaisuuden uhkakuvia vastaan. Keskeinen suomalaista psykologiaa uhkaava tekijä on kansallisen kilpailun lisääntyminen. Voiko Suomen pieni psykologiatiede säilyä vahvana ja korkeatasoisena, jos aika menee kansallisen yhteistyön sijasta keskinäiseen kilpailuun?

Suomen tieteen tila ja taso 2012 raportit nyt verkossa.