Kannattaako ostaa aivotreeniä?
Viime vuosina on kehitetty huikea määrä erilaisia kaupallisia tuotteita aivojen treenaamiseen. Lukuisat yritykset myyvät harjoitusohjelmia, videopelejä ja aivojumppasovelluksia, joiden väitetään parantavan älykkyyttä ja kognitiivista suorituskykyä ja vaimentavan ikääntymiseen liittyvää kognitiivisen suorituskyvyn laskua. Mutta kannattaako aivotreeniä toivoa joululahjaksi?
Juuri ilmestyneessä Scientific American –tiedelehdessä tiivistetään, mitä tämänhetkinen tutkimustieto sanoo asiasta: aivojen treenaaminen ei tee ihmisestä älykkäämpää! Tutkimustiedon perustella kaupallisista aivotreenituotteista ei ole kerrassaan mitään hyötyä.
Scientific American -lehden artikkelissa viitataan lausuntoon, jonka on allekirjoittanut 70 maailman johtavaa kognitiivisen psykologian ja neurotieteen tutkijaa. He näkivät tärkeäksi antaa kuluttajille luotettaviin tutkimuksiin perustuvaa tietoa. Kaupallisia pelejä ja harjoitusohjelmia myyvät tahot kun antavat lähinnä katteettomia lupauksia ja harhaanjohtavaa tietoa.
Mainoksissa luvataan liikoja: oikeasti aivotreenejä eivät ole olleet kehittämässä arvostetut neurotieteilijät huippuyliopistoista. Tutkimukset, joihin mainoksissa vedotaan, eivät yleensä liity myytävään tuotteeseen. Tai jos liittyvät, tutkimukset ovat usein tuotetta myyvän yrityksen rahoittamia ja täynnä virheitä tutkimusasetelmassa. Tutkimukseen osallistuvien joukkokaan ei ole riittävän suuri.
Aivotreenitutkimuksissa ongelmana on myös, että suotuisia vaikutuksia tarkastellaan yleensä vain yhdellä mittarilla. Kognitiivisia kykyjä ja älykkyyttä tulisi kuitenkin arvioida useilla eri tehtävillä, jos kyvykkyydestä halutaan saada luotettavaa ja monipuolista tietoa. Niissä tutkimuksissa, joissa näyttää tulevan esiin suotuisia vaikutuksia, kyseessä on jokin kauan tunnettu mekanismi: esimerkiksi harjoitellessa omaksutaan uusia tehtävään liittyviä strategioita tai uusi peli on hauska ja motivoiva, mikä parantaa suoriutumista. Nämä seikat eivät kuitenkaan tarkoita, että aivojen toimintakyky olisi parantunut niin, että siitä olisi hyötyä muissakin tehtävissä. Yli sadan vuoden aikana kertynyt tutkimustieto osoittaa siis edelleen, että harjoittelu parantaa sitä tehtävää mitä harjoitellaan, ei muita tehtäviä.
Tutkijat haluavat muistuttaa, että kaupallisiin aivoja muka harjoittaviin peleihin ei tuhlaannu vain rahaa vaan myös aikaa. Ja se aika on pois siitä, mikä olisi psykologian tutkimuksen näkökulmasta hyväksi ihmiselle: lukemisesta, sosiaalisista suhteista, puutarhan hoidosta ja liikunnasta. Tutkimusten mukaan tällaiset toimet parantavat ikääntyvien aikuisten kognitiivista toimintakykyä.
Johtavien tieteentekijöiden tuomio kohdistuu erityisesti kaupallisiin aivotreeniohjelmiin ja niiden katteettomiin lupauksiin. Aivojen toimintakykyyn vaikuttavien seikkojen tutkiminen on edelleen keskeinen kysymys, mutta kaupalliset toimijat antavat harhaanjohtavan kuvan siitä, miten aivojen toimintaa voidaan parantaa. Luotettavan tutkimustiedon perusteella joululahjarahoja ei siis kannata tuhlata aivotreenituotteisiin vaan mieluummin vaikkapa aerobiciin.