Kognitiivisten tyylien kurinpalautus
Uusimmassa Psychological Science in the Public Interest -lehdessä on tartuttu jälleen aiheeseen, jossa kentällä ja perustutkimuksen parissa ollaan aivan eri linjoilla: voiko ihmisiä luokitella sen mukaan, millainen tyyli heillä on käsitellä tietoa, esimerkiksi havainnoida, oppia tai tehdä päätöksiä? Nyt soveltavan ja perustutkimuksen kaksi erilaista tapaa suhtautua ihmiseen tiedon käsittelijänä ovat löytämässä toisensa.
Kognitiivisia tyylejä koskevan artikkelin kirjoittajat (Kozhevnikov, Evans ja joukossa myös kognitiivisen psykologian guru Stephen M. Kosslyn) tuovat esiin, että ihmisten opettamista ja johtamista käsittelevissä tutkimuksissa on ollut suosiossa luokitella ihmisiä sen mukaan, millaiset oppimis- tai päätöksentekotyylit ovat heille luontaisia. Kasvatuksen ja johtamisen alat ovat olleet kiinnostuneita tarkastelemaan niitä erilaisia tapoja, joilla ihminen kohtaa ympäristönsä ja sopeutuu siihen. Puhutaan esimerkiksi visuaalisista, kinesteettisistä, intuitiivisista ja analyyttisistä ihmisistä.
Kognitiivisessa psykologiassa yksilöllisistä eroista kertovia kognitiivisia tyylejä ja niihin liittyviä tutkimuksia on kuitenkin arvosteltu voimakkaasti. Perustutkijat näkevät kyllä yksilöllisiä eroja esimerkiksi työmuistin kapasiteetissa tai tiedonkäsittelynopeudessa. Itse ihmisen tietoa käsittelevä järjestelmä on kuitenkin kaikilla samanlainen ja tutkimuksissa etsitään yleisiä ja kaikkia ihmisiä koskevia periaatteita esimerkiksi havaitsemisessa ja muistamisessa. Kognitiivisissa tyyleissä ei kuitenkaan ole kyse tällaisista lajityypillisistä ominaisuuksista vaan pikemminkin tiedonkäsittelyn erilaisista taidoista, joiden avulla ihminen sopeutuu ympäristöönsä ja suuntautuu erilaisiin tehtäviin.
Erilaisia kognitiivisia tyylejä on lueteltu kirjallisuudessa kymmenittäin ja artikkelissa tilannetta yritetään selkiyttää tarkastelemalla yleisiä eri tyyleille yhteisiä dimensioita ja luokittelemalla tyylejä näiden ulottuvuuksien sekä kognitiivisessa psykologiassa tunnistettujen tiedonkäsittelyn vaiheiden perusteella. Esimerkiksi yhden ulottuvuuden toisena ääripäänä on sääntöihin perustuva, sääntöjen ohjaama ja analyyttinen prosessointi ja toisena ääripäänä intuitiivinen silmiinpistäviin piirteisiin tai heuristiikkoihin perustuva prosessointi. Havaintoprosessien tasolla ääripäissä on kyse siitä, onko tyylinä keskittyä rajalliseen määrään olennaisia kohteita vai suuntaako huomion useisiin ympäristön piirteisiin, myös niihin jotka eivät välttämättä ole olennaisia. Toisaalta tätä samaa ulottuvuutta voidaan tarkastella myös tiedonkäsittelyn korkeammalla tasolla ajattelu- ja oppimistehtävissä, jolloin puhutaan esimerkiksi ääripäistä analyyttinen ja intuitiivinen ajattelu.
Kiinnostavaa artikkelissa on se, että lukuisiin eri yhteyksissä eri tavoin tarkasteltuihin kognitiivisiin tyyleihin yritetään saada jotakin järjestystä tällaisella jäsennyksellä. Samalla nousee esiin, että klassinen kognitiivisten tyylien tutkimus, kasvatusala ja johtamisala voisivat hyötyä toistensa tutkimuksista ja tunnistaa tutkimiensa tehtävien kannalta olennaisia uusia kognitiivisia tyylejä. Esimerkiksi käsitteen muodostukseen liittyvien tehtävien kohdalla ei juurikaan ole tarkasteltu eri tyylejä, eikä metakognitiiviseen prosessointiin liittyviä tyylejä ole lainkaan tarkasteltu oppimistutkimuksen parissa. Yritysmaailman ja johtamisen tutkimuksissa puolestaan ei löydy lainkaan esimerkkejä ulottuvuudesta, jossa tarkasteltaisiin toisena ääripäänä integratiivista ja holistista lähestymistapaa ja toisena ääripäänä osiin jakavaa ja jaksottavaa lähestymistapaa.
Artikkelissa korostetaan, että ei ole olemassa yhtä parasta tyyliä, vaan erilaiset tehtävät vaativat erilaisia lähestymistapoja. Kognitiiviset tyylit ovat erilaisia yksilöllisiä tapoja suuntautua tehtävään. Kirjoittajat peräänkuuluttavat tehtäväanalyysiä, jossa tunnistettaisiin millaiset tyylit olisivat parhaita tapoja tietynlaisen tehtävän suorittamisessa. Tärkeä näkökulma on myös se, että samalla ihmisellä olisi hyvä olla hallussa monenlaisia erilaisia tyylejä. Erityisen taitavaa on, jos kykenee käyttämään eri tyylejä joustavasti tehtävän ja tilanteen vaatimalla tavalla.
Lisätietoa: Kozhevnikov, M., Evans, C. & Kosslyn, S. M. (2014). Cognitive style as environmentally sensitive individual differences in cognition: a modern synthesis and applications in education, business, and management. Psychological Science in the Public Interest, 15(1) 3–33.