Maanantaiblogi

Mitä kivaa teet huomenna?

Pienillä sanoilla on usein suuri merkitys. Näin kai voisi tiivistää keväällä julkaistun tutkimuksen tuloksen, jossa oli tutkittu optimismi-interventiota. Hadassah Littman-Ovadia ja Dina Dir olivat kehittäneet Suomessakin tunnetusta ”Three Good Things” -harjoituksesta uuden version optimismille.

Kolme kivaa asiaa - harjoituksessa ihmisen pitää päivän päätteeksi kirjoittaa ylös kolme kivaa asiaa päivästään ja miettiä niiden syitä. Harjoituksen on osoitettu lukuisissa tutkimuksissa lisäävän ihmisten psyykkistä hyvinvointia, ja se näyttää soveltuvan hyvin eri-ikäisille ihmisille. Harjoitus on helppo eikä vaadi juurikaan vaivaa eikä yhtään rahaa. Intervention ajatellaan liittyvän kiitollisuuden tunteen lisäämiseen ja kiitollisuushan on yksi keskeisiä psyykkisen hyvinvoinnin lähteitä.

Toinen keskeinen psyykkisen hyvinvoinnin ja onnellisuuden lähde on optimismi. Niinpä Littman-Ovadia ja Dir halusivat kokeilla samaa kolme asiaa - metodia optimistisen ajattelun edistämiseen. Heidän harjoituksessaan koeryhmän piti joka ilta miettiä kolmea kivaa asiaa, joita he tekevät seuraavana päivänä. Kontrolliryhmä mietti vain kolmea asiaa, joita he tekevät. Viikon ajan tutkimukseen osallistuneet ihmiset lähettivät joka ilta tutkijoille sähköpostiviestin ja kertoivat, mitä kivaa he tekevät seuraavana päivänä tai mitä he tekevät seuraavana päivänä.

Koe- ja kontrolliryhmäläisten päivien tekemiset näyttivät viikon jälkeen hyvin erilaisilta. Koeryhmäläiset olivat harrastaneet perheen ja kavereiden kanssa ja levänneet, kun taas kontrolliryhmäläisten viikko näytti kuluneen työ- , opiskelu- ja kotiaskareissa. Tutkimuksessa mitattiin tietysti myös tutkittavien optimistista ja pessimistä ajattelua ja muita psyykkiseen hyvinvointiin liittyviä asioita ennen, jälkeen ja kuukauden päästä interventiosta. Tosin kuin tutkijat ennakoivat, harjoitus ei lisännyt koeryhmäläisten optimistista ajattelua, mutta se vähensi pessimismiä, negatiivisia tunteita ja uupumusta ja vaikutti siten psyykkiseen hyvinvointiin. Kontrolliryhmäläisillä ei ollut eroja eri mittauskertojen välillä.

Optimismista puhuttiin – jännittävää kyllä - myös vuoden psykologin luennolla viikko sitten. Vuoden psykologi Päivi Mäntylä-Karppinen totesi, että huoltoriitojen sovittelussa hän ajattelee tärkeäksi optimismin lietsomisen. On tärkeää, että on uskoa asioiden järjestymiseen ja tulevaisuuteen, jossa tapahtuu jotain kivaa

Linkki vuoden psykologi Päivi Mäntylä-Karppisen luentoon 28.4.2014

Littman-Ovadian ja Nirin artikkelin tiivistelmä