Kaksi viikkoa sitten Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa oli professori Liisa Keltikangas-Järvisen juhlaseminaari. Juhlaseminaarissa puhui Liisa Keltikangas -Järvisen yhteistyökumppaneita pitkän uran varrelta Laseri-tutkimuksesta ja entisiä opiskelijoita, väitöskirjan tekijöitä, joista monet ovat jo itsekin professoreita. Emeritaproferssori Liisa Keltikangas-Järvinen jatkaa työtään väitöskirjatutkijoiden ohjaajana ja johtamissaan projekteissa.

Apulaisprofessori Markus Jokela pohti esityksessään persoonallisuuden ja pitkäiaikaisien sairauksien yhteyksiä. Persoonallisuus voi olla riskitekijä monille sairauksille. Markus Jokela on tutkinut persoonallisuuden ja pitkäaikaisien sairauksien yhteyksiä kansallisislla ja kansainvälisillä aineistoilla, jotka ovat tutkijoidan käytössä. Tutkimustulokset perustuvat pitkittäisaineistoihin ja niissä on kymmeniä tuhansia tutkittavia.

Big Five- persoonallisuusteorian yksi piirre – tunnollisuus – vähentää monien pitkäaikaisten sairauksien todennnäköisyyttä. Ihmiset, joita tunnollisuus kuvaa, sairastavat vähemmän aikuisiän diabatesta ja sepelvaltimotautia. He eivät myöskään ole lihavia. Eipä siis ihme, että tunnolliset ihmiset ovat usein pitkäikäisiä. Tunnollisuus näyttääkin olevan kansanterveyden ihannepersoonallisuuspiirre? Ja toisin kuin luulisi, tunnolliset eivät ole aina töissä. Heitä kuvaa paremmin keskittyminen siihen juttuun, mikä milloinkin on menossa. He ovat valmiina silloin, kun on sovittu – niin töihin, harrastuksiin, lomalle kuin perhejuhliinkin.

Jokela on tutkinut asiaa myös toisin päin eli vaikuttaako sairaus persoonallisuuteen. Usein esimerkiksi tiedotusvälineissä olevista henkilöhaastatteluista saa sen kuvan, että dramaattinen sairaus muuttaa persoonallisuutta. Tutkimuksen mukaan näin ei kuitenkaan näyttäisi käyvän. Monet sairaudet kuitenkin nopeuttavat ikääntymiseen liittyviä persoonallisuuden muutoksia. Ekstraversio, tunnollisuus ja avoimuus vähenevät. Normaalisti ikääntymiseen liittyvä neuroottisuuden väheneminen sen sijaan näyttäisi sairauden myötä hidastuvan.

Syöpä yhdistettiin aikaisempina vuosikymmeninä helposti persoonallisuuteen. Jokelan tutkimuksen mukaan persoonallisuuspiirteet eivät ole yhteydessä syöpään sairastumiseen. Eikä syöpä myöskään muuta ihmisen persoonallisuutta.