Viime vuosina olen kuullut lukuisia kertoja kysymyksen, miten ihmisen muistiin vaikuttaa se, että on koko ajan kännykän tai tietokoneen ääressä viestittelemässä ja seuraamassa mitä maailmassa ja kaveripiirissä tapahtuu.

Vuonna 2009 arvostetussa tiedelehdessä PNAS:ssa julkaistu tutkimus tästä aiheesta herätti paljon keskustelua. Tutkimuksessa verrattiin henkilöitä, jotka käyttävät useita medioita jatkuvasti yhtäaikaisesti, esimerkiksi tekstiviestittelevät, vastaavat pikaviesteihin, seuraavat Facebookia jne. niihin ihmisiin, joilla on tapana keskittyä yhteen mediaan kerrallaan. Tulokset yllättivät tutkijatkin. Sen sijaan, että median monikäyttäjillä olisi ollut muita parempi työmuisti ja kyky suunnata huomio, asia olikin päinvastoin. Median monikäyttäjät pärjäsivät muita heikommin erityisesti niissä työmuistitehtävissä, jotka vaativat kykyä jättää huomioimatta epäolennaisia ärsykkeitä. Se, että olemme jatkuvasti usean median ulottuvilla, ei siis näytä tarkoittavan, että meillä olisi erityisen hyvä kyky keskittyä useaan asiaan yhtä aikaa. Pikemminkin kyse näyttää olevan vaikeudesta keskittyä yhteen asiaan kaiken hälyn keskellä.

Vuonna 2010 puolestaan julkaistiin tutkimus, jossa tarkasteltiin asiaa opiskelun näkökulmasta. Mitä jos lukiessa lähettelee samalla pikaviestejä? Ainakin se tuntuu tehokkaalta ajankäytöltä, tuleepa hoidettua ystävyyttä samalla kun pänttää. Tutkimuksen mukaan viestien lähettäminen lukemisen lomassa ei varsinaisesti heikennä tekstin ymmärtämistä. Sen sijaan itse lukemiseen tarvitsee enemmän aikaa jos välillä lähettelee viestejä. Jos haluaisi saada läksyt mahdollisimman nopeasti luettua, kannattaisi siis lukea ilman keskeytyksiä.

Ihmisen lajityypillinen kyky tehdä useita asioita yhtä aikaa ei ole parantunut, vaikka tietotekniikka nykyään tuntuu meiltä sellaista vaativan. Asiasta toiseen poukkoileminen ei ole kovin tehokasta. Pikemminkin oppiminen vaikeutuu tai ainakin hidastuu jos siihen ei pysty keskittymään.

Mutta kyllä kai median monikäyttäjät pärjäävät edes jossain testissä tai tehtävässä paremmin kuin ne, jotka keskittyvät vain yhteen asiaan kerrallaan? Niistä tutkimuksista lisää ensi kerralla.

Lähteet:

Ophir,E., Nass, C. & Wagnerc, A.D. (2009). Cognitive control in media multitaskers. PNAS, 106, 15583–15587.

Bowmana, L. L., Levinea, L. E., Waitea, B. M. & Gendronb, M. (2010). Can students really multitask? An experimental study of instant messaging while reading. Computers & Education, 54, 927–931.