Top News 2020

Tieteelliset Artikkelit

Nuorten aikuisten persoonallisen ja sosiaalisen identiteetin yhteys psyykkiseen hyvinvointiin ja nuoruuden uravalmistautuneisuuteen

Eriksonilaisessa tutkimusperinteessä identiteettiä on perinteisesti tarkasteltu henkilökohtaisten sitoutumisten (persoonallinen identiteetti) kautta, yksilöllisenä ja tietoisena saavutuksena. Vähemmälle huomiolle on jäänyt niin identiteetin suhteellinen muuttumattomuus (”piirreominaisuus”) kuin yhteenkuuluvuudentunteen (sosiaalinen identiteetti) merkitys psyykkiselle hyvinvoinnille. Tässä eksploratiivisessa pitkittäistutkimuksessa (Aika1 = 703, ikä = 15; Aika2 = 575, ikä = 23; Aika3 = 548, ikä = 28) tarkastelimme korrelaatio- ja regressioanalyysein, 1) onko nuoruudessa (A1) mitatulla uravalmistautuneisuudella yhteyttä persoonalliseen ja sosiaaliseen identiteettiin nuoressa aikuisuudessa (A2 ja A3), 2) millainen vaikutus identiteetissä tapahtuvilla muutoksilla on psyykkiseen hyvinvointiin nuoressa aikuisuudessa (A2:n ja A3:n välillä) sekä 3) kumpi, identiteetin persoonallinen vai sosiaalinen ulottuvuus, selittää nuorten aikuisten hyvinvointia vahvemmin (A3). Tulokset osoittivat nuoruuden uravalmistautumisella olevan merkittävä yhteys identiteettiin vielä 28 vuoden iässä. Toiseksi persoonallisen identiteetin muutoksilla nuoressa aikuisuudessa on suurempi vaikutus psyykkiseen hyvinvointiin kuin sosiaalisen identiteetin muutoksilla. Toisaalta sosiaalinen identiteetti selittää hyvinvointia kaikkein voimakkaimmin 28 vuoden iässä. Tuloksia peilataan käynnissä olevaan keskusteluun identiteetin kehitykseen vaikuttavista tekijöistä.

Avainsanat: persoonallinen identiteetti, sosiaalinen identiteetti, pitkittäistutkimus, hyvinvointi, valmistautuneisuus

Vain tilaajilla on pääsy tämän artikkelin täysversioon.

Kirjaudu sisään tai klikkaa tästä tilaamaan Psykologia-lehti.

Jos olet jo tilaaja, rekisteröidy tästä.