Tuija Seppälä, Antero Olakivi & Anna-Maija Pirttilä-Backman

Luottamus ja sosiaalipsykologisen selittämisen tasot

Luottamusta on tutkittu paljon sekä sosiaalipsykologiassa että useilla muilla tieteenaloilla. Luottamus on myös arkikielessä ja -keskustelussa usein käytetty termi. Katsauksemme esittelee sosiaalipsykologisen luottamustutkimuksen keskeiset suuntaukset ja tutkimustulokset jäsentäen nämä suuntaukset Willem Doisen sosiaalipsykologisen selittämisen neljän tason (yksilönsisäinen, yksilöiden välinen, ryhmien välinen ja ideologinen) mukaisesti. Katsaus tuo esiin ja korostaa tarvetta kontekstualisoida valtavirran luottamustutkimusta sekä historiallisesti että kulttuurisesti.

Avainsanat: luottamus, sosiaalipsykologia, työelämä, selittämisen tasot

Anneli Portman & Annukka Vainio

Saako noin toimia? Legitimointi ryhmäilmiönä

Tämä artikkeli tarkastelee sosiaalipsykologista tutkimusta legitimiteetistä eli siitä, miten yksilöiden ja ryhmien välisiä valtaeroja ja eriarvoisuutta legitimoidaan eli oikeutetaan erilaisin strategioin. Ryhmäarvoteoriaan pohjautuva tutkimus on osoittanut, että johtajat käyttävät legitimointistrategioinaan erityisesti yhteisen sisäryhmäidentiteetin eli me-hengen vahvistamista sekä oikeudenmukaisten menettelytapojen korostamista. Järjestelmän oikeuttamisen teoriaan perustuva tutkimus puolestaan on osoittanut, että järjestelmään kohdistuvat uhat saavat yksilöt legitimoimaan johtajiaan sen sijaan, että yksilöt etsisivät keinoja kohdata ja voittaa kyseiset uhat. Johtopäätöksenä esitetään, että sosiaalipsykologisesta näkökulmasta tarkasteltuna legitimointi näyttäytyy ryhmäilmiönä, johon sekä "johtajat" että "seuraajat" osallistuvat. Tämän lisäksi ehdotetaan suuntalinjoja tulevaisuuden sosiaalipsykologiselle legitimiteetin tutkimukselle.

Avainsanat: legitimiteetti, menettelytapojen oikeudenmukaisuus, sosiaalinen identiteetti, järjestelmän oikeuttamisen tarve

Emilia Solares & Karmela Liebkind

Ryhmienväliset ennakkoluulot ja niihin vaikuttaminen

Ryhmienvälisten asenteiden ja ennakkoluulojen tutkimus on erittäin keskeinen sosiaalipsykologian tutkimusalue niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian oppiaineessa ryhmienvälisten suhteiden tutkimus on koskenut myös laajemmin ryhmienvälisiin asenteisiin kiinteästi liittyviä tekijöitä, kuten enemmistö- ja vähemmistöjäsenten kansallista ja etnistä tai kulttuuri-identiteettiä, syrjintäkokemuksia, akkulturaatiota ja hyvinvointia. Sosiaalipsykologisen tutkimuksen ja teoretisoinnin parissa erityisesti kontaktihypoteesi ja välillisen kontaktin teoria ovat nostaneet esille myönteisen ryhmienvälisen kontaktin merkityksen hyvien ryhmäsuhteiden muodostumiselle. Maahanmuuton ja kansainvälistymisen lisääntyminen tuo haasteita tuottaa sosiaalipsykologista tutkimusta ja tutkimukseen perustuvaa tietoa ryhmäsuhteisiin liittyvistä prosesseista, joiden avulla voidaan edistää hyvien ryhmäsuhteiden kehittymistä. Sosiaalipsykologia on vastannut tähän haasteeseen kehittämällä ryhmäsuhteita tukevia interventiomenetelmiä, joiden avulla voidaan pyrkiä vaikuttamaan ryhmienvälisiin asenteisiin.

Avainsanat: ryhmienväliset ennakkoluulot, kontaktihypoteesi, välillinen kontakti, ryhmienväliset interventiot, vähemmistö, maahanmuuttaja, identiteetti, syrjintä

Inari Sakki & Paul Cottier

Kansakunnan sosiaalipsykologiaa – sosiaalisen konstruktionismin näkökulma

Puhe kansakunnasta ja kansallisesta identiteetistä on läsnä kaikkialla yhteiskunnassa niin poliittisissa puheissa, uusien terrorisminvastaisten lakien muotoilussa kuin yksilöiden päivittäisessä elämässä. Tämän artikkelin tavoitteena on luoda katsaus sosiaalipsykologiseen kansakuntatutkimukseen. Lähestymme kansakuntaa sosiaalisen konstruktionismin näkökulmasta, jossa kansallinen identiteetti nähdään valmiin ja vakaan kokonaisuuden sijaan jatkuvasti muuntuvana ja monimuotoisena. Esittelemme lyhyesti muutamia sosiaaliseen konstruktionismiin pohjautuvia teoreettis-metodologisia lähestymistapoja (sosiaalisten representaatioiden teoria, retorinen psykologia ja kriittinen diskursiivinen psykologia). Tavoitteenamme on demonstroida näitä lähestymistapoja ja niiden keskeisiä käsitteitä elävien esimerkkien avulla ja toisaalta osallistua nationalismista käytävään keskusteluun. Kolme omiin tutkimuksiimme perustuvaa empiiristä esimerkkiämme pohjaavat erilaisiin aineistoihin ja konteksteihin, mutta jokainen niistä pyrkii tavalla tai toisella valottamaan sosiaalipsykologisesti tärkeitä kysymyksiä: mistä kansakunta koostuu ja ketkä siihen kuuluvat?

Avainsanat: kansakunta, nationalismi, sosiaalinen konstruktionismi, sosiaalinen representaatio, retorinen psykologia, kriittinen diskursiivinen psykologia

Mia Silfver-Kuhalampi & Klaus Helkama

Syyllisyys, häpeä ja arvot erilaisissa kulttuureissa

Tässä katsausartikkelissa perehdytään syyllisyyden ja häpeän tunteisiin ja arvoihin erilaisissa kulttuureissa. Ensin käydään läpi eri tutkimusperinteiden erilaisia tapoja ymmärtää syyllisyyden ja häpeän käsitteet sekä perehdytään tutkimustuloksiin näiden tunteiden luonteesta ja seurauksista sosiaaliselle vuorovaikutukselle. Seuraavaksi kuvataan Schwartzin malli arvojen universaalista rakenteesta ja esitellään tuloksia arvojen yhtäläisyyksistä ja eroista eri kulttuureissa. Tämän jälkeen käsitellään syyllisyyden, häpeän ja arvojen yhteyksiä sekä yksilöiden että kulttuureiden tasolla, ja lopuksi pohditaan tulevaisuuden haasteita syyllisyyden ja häpeän kulttuureja vertailevassa tutkimuksessa.

Avainsanat: syyllisyys, häpeä, arvot, kulttuurierot

Ari Haukkala, Nelli Hankonen & Hanna Konttinen

Sosiaalipsykologia terveyskäyttäytymisen tutkimuksessa

Tässä artikkelissa tarkastelemme sosiaalipsykologian antia terveyskäyttäytymisen selittämiseen ja muuttamiseen. Teemme lyhyen katsauksen käyttäytymistä selittävien teorioiden kehityskulkuun, minkä jälkeen esittelemme tuoreempia tieteellisiä kehittelyitä käyttäytymisen muutoksen tukemisesta ja siihen vaikuttamisesta. Terveyskäyttäytymisen konteksti on tarjonnut erinomaisia mahdollisuuksia teorioiden testaamiseen. Käyttäytymistä on pystytty mittaamaan usein muutenkin kuin itseraportointiin perustuen. Lisäksi samantapaisiin asetelmiin perustuvien tutkimusten määrä on ollut riittävän suuri erilaisissa terveyskäyttäytymisen muodoissa, jolloin on voitu päätyä luotettavampiin johtopäätöksiin myös teorioiden osalta. Eri teorioiden soveltaminen samaan terveyskäyttäytymiseen on johtanut teorioiden vertailuun ja integroitumiseen, mikä on ollut omiaan edistämään teoreettista kehitystä sosiaalipsykologiassa. Sosiaalipsykologisen teorian soveltaminen terveyden alueella on myös edistänyt tieteenalan kehitystä metodologisesti ja johtanut muiden sovellusalueiden kannalta hyödyllisiin innovaatioihin.

Avainsanat: sosiaalipsykologia, terveyskäyttäytyminen, interventiotutkimus, preventio

Sakari Tamminen, Eeva Raita, Vilma Lehtinen, Suvi Silfverberg & Niklas Ravaja

Teknologian sosiaalipsykologinen tutkimus

Käymme tässä artikkelissa läpi teknologian sosiaalipsykologista tutkimusta paradigmaattisena sosiaalipsykologian suuntauksena ja kartoitamme, kuinka erilaisten teknologiavälitteisten ilmiöiden kysymisen ja selittämisen tavat asettautuvat jatkumolle yksilön sisäisistä prosesseista yhteiskunnallisten ilmiöiden tutkimukseen. Samalla käymme läpi, kuinka tutkimuksia on tehty Suomessa näillä eri tasoilla viime vuosien aikana. Osoitamme lopuksi, kuinka teknologian sosiaalipsykologinen tutkimus pyrkii laajentamaan ja osaltaan myös uudistamaan valtavirran mukaisia sosiaalipsykologisia kysymyksenasetteluja.

Avainsanat: informaatioteknologia, välitteinen vuorovaikutus, bioteknologia, teknologian sosiaalipsykologia