Johdanto

Aika ajoin kuulee sanottavan, että ”matematiikkaa on kaikkialla”. Tällä halutaan korostaa matematiikan merkitystä tieteenalana. Kun väitetään, että matematiikkaa on kaikkialla, se ei kuitenkaan tarkoita, että sitä myös käytetään kaikkialla. Mitä siis tarkoitamme, kun sanomme ”matematiikkaa”? Puhummeko kaupassa näkyvistä hinnoista, juna- tai bussiaikatauluista vai kenties silmiämme ilahduttavista, kauniista muodoista kaupungin rakennuksissa? Kuka tahansa voisi tehdä pitkän luettelon paikoista, joissa matematiikkaa löytyy ensi silmäyksellä. Luonto itsessään on täynnä matematiikkaa. Minusta on tärkeää tutkia matematiikan jokapäiväistä käyttöä, koska se on kulttuurinen konstruktio, joka sopeutuu erilaisiin tarpeisiin ja aikoihin (Iseke-Barnes, 2000; van Oers, 2001).

Minulle ehdotettiin, että voisin tutkia lähiympäristöstäni löytyvää matematiikkaa, mutta erilaisilla linsseillä kuin tavallisesti. Päätin tarkastella lapsuudestani tuttua paikkaa, maatilaa Katalonian maaseudulla. Sieltä löysin matematiikkaa käytössä (engl. mathematics in use) ja törmäsin ongelmanratkaisuun. Myöhemmin kiinnostuin huonekalujen valmistuksesta ja huonekaluseppien työpajasta Helsingin pääkaupunkiseudulla. Menin etsimään matematiikkaa ja ongelmanratkaisua päivittäisessä toiminnassa. Tässä on pähkinänkuoressa se, mistä opinnäytetyössäni on kyse.