Mitä seuraamuksia on uskolla vapaaseen tahtoon?

Baumeister, R. F. & Brewer, L. E. (2012). Believing versus disbelieving in free will: Correlates and consequences. Social and Personality Psychology Compass, 6, 736–745.

Yksi filosofian ikuisuusongelmista on vapaan tahdon ongelma, eli miten sovittaa yhteen tahdon vapaus ja deterministinen maailma, jossa vallitsee syyn ja seurauksen laki. Viime vuosina ongelmaa on käsitelty myös psykologisemmasta näkökulmasta kysymällä, mitä merkitystä sillä on, uskooko ihminen vapaaseen tahtoon vai ei. Psykologit ovat lähestyneet ongelmaa mittaamalla yksilöllisiä eroja siinä, uskooko ihminen vapaaseen tahtoon vai ei, ja myös manipuloineet ihmisiä joko uskomaan tai olemaan uskomatta vapaaseen tahtoon. Kirjallisuuskatsauksessa todetaan, että ihmiset, jotka eivät usko vapaaseen tahtoon, käyttäytyvät itsekkäämmin, aggressiivisemmin, vähemmän rehellisesti ja vähemmän itsenäisesti ja menestyvät töissään huonommin. Toisaalta usko vapaaseen tahtoon korreloi positiivisesti elämäntyytyväisyyteen, itsekontrolliin ja alhaiseen stressiin. Väärintekijöitä kohtaan ihmiset, jotka uskovat vapaaseen tahtoon, saattavat olla ankarampia ja vähemmän anteeksiantavia. Usko vapaaseen tahtoon ei juuri korreloi muiden yksilöiden välisiä eroja kuvaavien piirteiden kanssa, mutta oleellista vaikuttaa olevan agenttisuuden kokemus ja odotus, että muut toimivat moraalisesti vastuullisesti.