Pääkirjoitus (06/2015): Tieteellisen kirjoittamisen taito
Psykologia-lehden 50-vuotisjuhlavuosi on päättymässä. Vuosien saatossa Psykologia on kehittynyt alkuaikojen tiedepoliittisesta julkaisusta vertaisarvioiduksi aikakauslehdeksi, joka keskittyy ensisijaisesti tieteellisten alkuperäisartikkelien julkaisemiseen kotimaisilla kielillä. Lehti on vakiinnuttanut asemansa suomalaisen tieteen tärkeänä julkaisukanavana, mutta se seuraa myös kansainvälisiä psykologian alan julkaisukäytäntöjä toimien monelle nuorelle tutkijalle ensikosketuksena vertaisarvioidun tieteellisen julkaisemisen taiteenlajiin.
Tieteellinen julkaiseminen on nykyään yliopistoissa ja monissa tutkimuslaitoksissa toimivien tutkimusryhmien elinehto, joka määrittelee rahoitusta sekä tutkimusryhmä- että tiedekuntatasolla. Useimmat opiskelijat saavat nykyään asiantuntevaa ohjausta kirjoitustekniikkaan ja tekstin rakenteeseen liittyen, mutta silti ammattimaiseksi tieteelliseksi kirjoittajaksi kasvaminen on pitkä prosessi, johon sisältyy myös vastoinkäymisiä tai vähintäänkin omaa työtä koskevan kriittisen palautteen vastaanottamisen opettelua. Tieteellinen kirjoittaminen vaatiikin pitkäjännitteistä oman suorituskyvyn ylärajalla tapahtuvaa ponnistelua ja osaamisen jalostamista, eikä ole itsestäänselvyys, että menetelmällisesti taitavakaan tutkija pystyy tuottamaan hyvin jäsennettyjä, argumentoituja ja korkeatasoisia tieteellisiä tekstejä (Hakkarainen, 2015).