Artikkelien tiivistelmät (06/2015)
Vankilateatteri: muutoksen mahdollistaja?
Vankilateatteri on Suomessa uusi kuntouttavan toiminnan muoto. Tutkimuksessa on kartoitettu vankilateatterin vaikuttavuutta haastattelemalla kahteen Taittuu ry:n vankilateatteriprojektiin osallistuneita vankeja (N = 8) ja projekteja läheltä seuranneita vartijoita (N = 11). Haastatteluissa osallistujat raportoivat vankilateatterin vaikutuksina muun muassa avoimuuden ja rohkeuden lisääntymistä, kohentunutta itsetuntoa, muita kohtaan tunnettua suurempaa arvostusta, pelon voittamista ja toimintakyvyn parantumista. Tulokset ovat samankaltaisia ulkomailla tehtyjen, vankilateatterin vaikuttavuutta kartoittavien tutkimusten kanssa. Haastatellut vartijat olivat kokeneet teatteriprojektien vaikutuksen vankeihin pääosin myönteisesti tai neutraalisti. Itsen ylittämisen kokemus, positiivisen palautteen saaminen, vankilan ulkopuolelta tulleen ohjaajan merkitys ja ryhmäpaine nähtiin suurimpina tekijöinä vankien positiiviselle muutokselle. Muutoksen ei kuitenkaan katsottu olleen pitkäaikainen. Vartijat eivät nähneet vankilateatterilla olleen vaikutusta oman työnsä sisältöön tai työyhteisönsä toimintaan. Vankilateatterin pitkäaikaisvaikutuksia ei ole kartoitettu toiminnan pilotoinnin vielä jatkuessa, mutta niin aiemmat ulkomaiset tutkimukset kuin omat tuloksemme viittaavat toiminnan merkittävään muutospotentiaaliin.
Avainsanat: vankilateatteri, vaikuttavuus, kuntoutuminen, muutos
Syy–seuraus–vastuu? Seksuaalirikosten osapuolet vastuullisina toimijoina Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksissa
Artikkelissa tarkastellaan sitä, miten vastuuta tuotetaan ja osoitetaan Helsingin Sanomissa julkaistuissa seksuaalirikoksia käsittelevissä mielipidekirjoituksissa. Aineiston 73 mielipidekirjoitusta analysoitiin käyttäen attribuutioteoriaa viitekehyksenä. Kysymme artikkelissa, 1) miten vastuuseen liittyvät käsitykset rakentuvat aineiston teksteissä, joissa tuotetaan syitä ja selityksiä seksuaalirikoksille, 2) kenelle vastuuta osoitetaan sekä 3) miten käsitykset vastuusta vaihtelevat suhteessa siihen, ketä tai keitä pidetään vastuussa tapahtuneesta seksuaalirikoksesta. Kirjoituksissa vastuuta jaettiin pääasiassa tekijälle, uhrille ja yhteiskunnalle sekä yhteiskunnallisille toimijoille. Vastuulliseksi katsottu toimija sekä vastuunottamisen muodot vaihtelivat kronologisesti suhteessa rikoksen eri vaiheisiin. Analyysi osoittaa, että siinä missä tekijän vastuu rajoittuu kirjoituksissa tekohetkeen, uhrille vastuuta osoitetaan niin tekohetkeä edeltävästä, tekohetken aikana tapahtuvasta kuin tekohetken jälkeisestä toiminnasta. Yhteiskunnan pääasiallisena vastuuna pidettiin rikoksentekijän rankaisemista. Oikeudenmukaiseksi koettu rankaiseminen oli myös tehtävä, jossa yhteiskunnan koettiin pahiten epäonnistuneen. Tämän lisäksi yhteiskunnalle osoitettiin vastuuta myös rikosten torjumisesta ja kansalaisten suojelemisesta sekä uhrien auttamisesta.
Avainsanat: seksuaalirikos, vastuu, attribuutioteoria, rikoksen uhri, yhteiskunta