Artikkelissa tarkastellaan sitä, miten vastuuta tuotetaan ja osoitetaan Helsingin Sanomissa julkaistuissa seksuaalirikoksia käsittelevissä mielipidekirjoituksissa. Aineiston 73 mielipidekirjoitusta analysoitiin käyttäen attribuutioteoriaa viitekehyksenä. Kysymme artikkelissa, 1) miten vastuuseen liittyvät käsitykset rakentuvat aineiston teksteissä, joissa tuotetaan syitä ja selityksiä seksuaalirikoksille, 2) kenelle vastuuta osoitetaan sekä 3) miten käsitykset vastuusta vaihtelevat suhteessa siihen, ketä tai keitä pidetään vastuussa tapahtuneesta seksuaalirikoksesta. Kirjoituksissa vastuuta jaettiin pääasiassa tekijälle, uhrille ja yhteiskunnalle sekä yhteiskunnallisille toimijoille. Vastuulliseksi katsottu toimija sekä vastuunottamisen muodot vaihtelivat kronologisesti suhteessa rikoksen eri vaiheisiin.
Vankilateatteri on Suomessa uusi kuntouttavan toiminnan muoto. Tutkimuksessa on kartoitettu vankilateatterin vaikuttavuutta haastattelemalla kahteen Taittuu ry:n vankilateatteriprojektiin osallistuneita vankeja (N = 8) ja projekteja läheltä seuranneita vartijoita (N = 11). Haastatteluissa osallistujat raportoivat vankilateatterin vaikutuksina muun muassa avoimuuden ja rohkeuden lisääntymistä, kohentunutta itsetuntoa, muita kohtaan tunnettua suurempaa arvostusta, pelon voittamista ja toimintakyvyn parantumista. Tulokset ovat samankaltaisia ulkomailla tehtyjen, vankilateatterin vaikuttavuutta kartoittavien tutkimusten kanssa. Haastatellut vartijat olivat kokeneet teatteriprojektien vaikutuksen vankeihin pääosin myönteisesti tai neutraalisti.