Lectio Praecursoria

Yhdessä enemmän matemaattista osaamista: vanhempien ja varhaiskasvatuksen vaikutukset lapsen taitoihin

Vain tilaajilla on pääsy tämän artikkelin täysversioon.

Kirjaudu sisään tai klikkaa tästä tilaamaan Psykologia-lehti.

Jos olet jo tilaaja, rekisteröidy tästä.

”Koulu ei tasaa eroja matematiikan taidoissa”, uutisoi Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi kansallisena matematiikkapäivänä 25.4.2017. Karvin laaja seurantatutkimus osoitti, että ero heikosti ja hyvin osaavien oppilaiden välillä säilyi samana peruskoulun kolmannelta luokalta toisen asteen loppuun (Metsämuuronen, 2017). Nuorten menestymisellä kansainvälisessä The Program for International Student Assessment (PISA) -vertailussa on oma osansa suomalaisen matematiikkaosaamisen murheellisessa tarinassa. Vaikka suomalaisten 15-vuotiaiden matematiikan osaaminen on edelleen OECD-maiden parhaimmistoa, matematiikan osaaminen on heikompaa kuin koskaan aikaisemmin (OECD, 2016). Verrattuna vuoden 2003 PISA-tuloksiin osaamisen keskiarvo on laskenut Suomessa enemmän kuin missään muussa tutkimukseen osallistuneessa maassa. Erityisen huolestuttavaa on poikien tulosten heikkeneminen. Mikä avuksi, jotta suomalaisen matematiikkaosaamisen tarinassa kääntyisi onnellisempi lehti? Asiantuntijoiden katseet kohdistuvat lapsuusikään: ”osaamiseroja tulee kaventaa jo varhaisina vuosina” (Metsämuuronen, 2017). Odotusten suuntaaminen varhaiseen kehitykseen on perusteltua, sillä esimatemaattisten taitojen on havaittu ennustavan matematiikan oppimista kouluiässä (esim. Hannula-Sormunen, Lehtinen & Räsänen, 2015).

Vain tilaajilla on pääsy tämän artikkelin täysversioon.

Kirjaudu sisään tai klikkaa tästä tilaamaan Psykologia-lehti.

Jos olet jo tilaaja, rekisteröidy tästä.