Työpaikoilla yleisten kognitiivisten kuormitustekijöiden, kuten häiriöiden, keskeytysten ja tietotulvan, vähentäminen on tärkeää, koska ne ovat suoraan yhteydessä työntekijöiden hyvinvointiin. Kognitiivisen ergonomian työpaikkainterventiotutkimuksemme tavoitteena oli vähentää työhön liittyvää kognitiivista kuormitusta. Tutkimukseen osallistui kolmesta organisaatiosta 36 työyksikköä. Tarkastelimme prosessiarvioinnin avulla intervention toteutuksen onnistuneisuutta interventio- ja verrokkiyksiköissä, ja tutkimme, eroavatko toteutuksen onnistuneisuuden tasot työhön liittyvissä muuttujissa, sekä onko toteutuksen onnistuneisuus yhteydessä vaikuttavuuteen interventioryhmässä. Aineistona olivat SujuKE-tutkimuksen alkukyselyvastaukset (n = 642), interventioryhmän alku- ja loppukyselyvastaukset (n = 74) sekä intervention aikana kerätty kyselyaineisto (n = 390). Työyksiköt jaettiin prosessiarvioinnin perusteella kolmeen tasoryhmään intervention toteutuksen onnistuneisuuden mukaan. Tulokset osoittivat, että toteutuksen onnistuneisuus vaihteli suuresti ja oli interventioryhmässä keskimäärin korkeampi kuin verrokkiryhmässä. Yksiköt, joissa toteutuksen onnistuneisuus oli matala, erosivat muista yksiköistä tutkituissa kontekstuaalisissa muuttujissa; esimerkiksi viikkotyöaika, kokouksiin käytetty työaika ja projektien määrä olivat niissä suurempia. Toteutuksen onnistuneisuudella oli merkitystä myös kognitiivisen ergonomian intervention vaikuttavuuden kannalta. Kompleksisten interventioiden tulosten tulkinnassa on tärkeää kiinnittää huomiota toteutukseen liittyviin seikkoihin.

Avainsanat: työpaikkainterventio, kompleksinen interventio, prosessiarviointi, tietotyö, kognitiivinen ergonomia