Nykyiseen hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite nostaa Suomi digiaikakauden johtavaksi työelämäinnovaatioiden kehittäjäksi ja kohottaa työhyvinvointi Suomessa maailman parhaaksi vuoteen 2030 mennessä. Käsillä oleva Työstä hyvinvointia -teemanumero tarkastelee jälkimmäistä tavoitetta. Edellinen työelämää käsittelevä Psykologia-lehden numero on ilmestynyt viisitoista vuotta sitten. Sen jälkeen työelämässä on tapahtunut paljon. Kokonaiskuvan työelämän muutoksista saa tutustumalla viimeisimpään Tilastokeskuksen työolotutkimukseen Digiajan työelämä – työolotutkimuksen tuloksia 1977–2018 (Sutela, Pärnänen & Keyriläinen, 2019). Raportti paljastaa, että vaikka valtaosalla työolot ja työhyvinvointi ovat hyvällä tasolla, työhyvinvoinnin tilassa on edelleen kehittämisen varaa. Esimerkiksi vuonna 2018 väsymyksen, haluttomuuden ja tarmottomuuden tunteita koki viikoittain puolet naispalkansaajista ja univaikeuksia oli viikoittain vajaalla puolella. Miehistäkin noin kolmannes koki näitä oireita viikoittain. Vakavan työuupumuksen vaarasta on muodostunut työelämässä kaikkein merkittävin palkansaajien kokema uhka, ja se on lisääntynyt merkittävästi vuodesta 2013 lähtien. Vaikka työ on merkityksellinen elämänalue ja tarjoaa itsensä toteuttamisen mahdollisuuksia monille, se sisältää myös riskin liiallisesta kuormituksesta. Näin ollen nykyinen työelämä asettaa työntekijöille jatkuvan työhyvinvoinnin työstämisen haasteen.