Elina Reenkola. Kateus. Helsinki: Minerva, 2020.

”The capacity to give and preserve life is felt as the greatest gift and therefore creativeness becomes the deepest cause of envy.” Melanie Klein (1975/1988, s. 202)

Aluksi

Kansainvälisissäkin tehtävissä toimiva psykoanalyytikko Elina Reenkola (2020) maalaa uusimmassa Kateus-kirjassaan laajan freskon kateudesta havainnollistaen kirjallisuuden ja terapiakuvausten avulla kateuden niin rakentavaa kuin tuhoavaa voimaa.

Kateuden juuret ovat Melanie Kleiniä (1975/1988) mukaillen varhaista äitiä runsaudensarvena koskevissa fantasioissa. Pettyessään pienokainen haluaisi kouraista tyhjäksi äitinsä ottamalla väkisin itselleen äidin antimet. Myöhempiä muotoja on oidipaalisessa kolmiossa esiintyvä, vanhempien väliseen siteeseen kohdistuva kateus, jonka rinnalla kulkee kolmiodraamaan liittyvä, kilpailijaa koskeva mustasukkaisuus. Elina Reenkola erittelee myös sukupuolten välistä kateutta, kateutta äidin ja tyttären sekä isän ja pojan välillä, sisaruskateutta ja ystävien välistä kateutta. Reenkola käyttää aineistonaan sekä terapiaprosessikuvauksia (hienona esimerkkinä tilanne, jossa terapeutti ja/tai asiakas on raskaana) että kirjallisuutta ja elokuvia. Reenkola pohtii myös sitä, miten kateuden tuhoisan voiman voisi muuntaa kannustavaksi, omaa identiteettiä ja luovuutta rakentavaksi voimaksi.