Johdanto

Matematiikan merkitys elämässä yleensä ja korkeakoulujen opiskelijavalinnassa erikseen on saanut aikaan viime aikoina melko reipasta keskustelua. Keskustelu on kohdistunut varsinkin lukio-opintoihin, jolloin lukion yleissivistävää tehtävää on punnittu suhteessa siihen, että lukio muodostaa tärkeimmän reitin korkeakouluopintoihin. Lukio-opintoihin ja valintoihin liittyvää ahdistusta sekä lukiolaisten koulu-uupumusta on myös nostettu esille (Salmela-Aro, Kiuru, Leskinen & Nurmi, 2009).

Yliopistojen opiskelijavalintojen uudistamisen (OHA-forum, 2020) myötä keskustelu valintaperusteista on tiivistynyt ja usein sivunnut matematiikkaa, koska todistusvalinnan merkitys on kasvanut ja perusteissa matematiikan merkitys yliopisto-opinnoissa on tullut aiempaa selvemmin esille (Harla & Kanerva, 1.6.2019). Matematiikan asemaa on alleviivattu korostamalla sen merkitystä työelämän tarpeiden näkökulmasta ja myös tutkimustyöhön liittyvänä työkaluna, mutta toisaalta matematiikka on myös mielletty pakolliseksi kynnykseksi opintopaikan saamiseen, ilman varsinaista merkitystä itse opinnoille (Sharma, 5.3.2021). Todistusvalinnan perusteissa matematiikan merkitys näkyy kahdella tavalla. Ensinnäkin koulutusalat ovat omien tarpeidensa pohjalta valinneet ne aineet, joista todistusvalinnassa saa pisteitä (kutsumme näitä ”pakollisiksi” aineiksi, vaikka tarkkaan ottaen ne eivät sitä ole), joihin matematiikka usein kuuluu. Lisäksi todistusvalinnan pisteytystaulukoissa matematiikan painotus on suuri.