Artikkelien tiivistelmät (04-06/2023)
Mikä psykoterapian seurauksena muuttuu? Aineistolähtöinen teoreettinen malli psykoterapiassa tapahtuvasta muutoksesta asiakkaiden kuvaamana
Psykoterapiassa tapahtuvaa muutosta on usein tutkittu asiantuntijalähtöisesti ja asiakkaan asema muutoksen määrittelijänä on jäänyt syrjään. Tämä tutkimus vastaa tähän puutteeseen tarkastelemalla, miten psykoterapian asiakkaat kuvasivat vapaamuotoisissa terapiaansa liittyvissä kirjoitelmissa psykoterapian seurauksena tapahtunutta muutosta. Tutkimusaineistona olivat yhden psykoterapeutin asiakkaiden kirjoitelmat (N = 30). Terapeutti toimi sekä tutkijana että asiakkaiden terapeuttina. Tutkimuksen menetelmällisenä lähtökohtana oli aineistolähtöinen teoria (engl. grounded theory). Analyysin pohjalta rakentui aineistoteoreettinen malli psykoterapian seurauksena tapahtuneesta muutoksesta asiakkaiden kertomana. Muutos käsitteellistyi ”Oman tien selkiytymisenä”, jossa keskeisinä ulottuvuuksina olivat ”Uuden oppiminen itsestä” ja ”Elämänlaadun koheneminen”. Muutos näyttäytyi moniulotteisena asiakkaisiin itseensä, heidän elämäänsä, sosiaalisiin suhteisiinsa ja arvomaailmaansa vaikuttavana prosessina. Tutkimus avaa näkökulman psykoterapiassa tapahtuvan muutoksen aineisto- ja asiakaslähtöiseen ymmärtämiseen.
Avainsanat: psykoterapia, muutos, asiakkaan kuvaus, aineistolähtöinen teoria
Keskustelu oppilaan tuen järjestämisen mahdollisuuksista ja ehdoista. Subjektitieteellinen näkökulma yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteutumisesta
Artikkelissa tarkastellaan opiskeluhuollon monialaiseen asiantuntijaryhmään osallistuvan oppilaan, ammattilaisten ja huoltajan kokemuksia oppilaan tuen järjestämisen ehdoista ja mahdollisuuksista. Kokemuksia tarkastellaan subjektitieteellisen ja systeemisen psykologian käsittein. Aineisto on kerätty koulupäivän aikana yhdessä monialaisen asiantuntijaryhmän tapaamisessa, johon osallistui oppilaan ja hänen kahden huoltajansa lisäksi kuusi ammattilaista. Perustelumallitarinoiden muotoon kiteytetystä aineistosta tunnistettiin kullekin taholle tuen järjestymisen näkökulmasta olennaisia olosuhteita ja toimintaperusteita. Näin kyettiin hahmottamaan, millaiset käsitykset ja ajatukset ohjaavat tuen järjestämisestä käytävää keskustelua. Aineiston analyysi teki näkyväksi eri tahojen erilaiset käsitykset tuen järjestämisestä ja eri tahojen näkemysten yhteensovittamisen vaikeuden. Tuen järjestämisessä näyttää tutkimuksen perusteella olevan kysymys siitä, millaisin ehdoin oppilaan osallisuus ja oikeus koulunkäyntiin mahdollistuu. Tuen järjestäminen on kasvattajien jatkuvaa tasapainoilua oppilaan toimijuuden rajoittamisen ja tukemisen kanssa.
Avainsanat: opiskelijahuolto, oppimisen tuki, monialainen
Itsemääräämisteoria ymmärrettäväksi: pääteesit, suomennokset ja väärinkäsitysten oikaisua
Itsemääräämisteoria (engl. Self-Determination Theory) selittää yksilön käyttäytymistä, hyvinvointia ja persoonallisuuden kehittymistä. Se on noussut viime vuosina yhdeksi johtavista motivaatiopsykologisista teorioista. Teoriaa on käytetty laajasti suomalaisissa tutkimuksissa ja käytännön sovelluksissa esimerkiksi koulutuksen ja oppimisen, työelämän, liikuntapsykologian ja terveyden edistämisen aloilla 1990-luvulta lähtien. Teorian käsitteiden suomentaminen on ollut kirjavaa: aina teorian nimestä lähtien käsitteet ovat vaihdelleet sekä tutkimus- että populaarikirjallisuudessa. Osa käännöksistä on aiheuttanut väärinkäsityksiä teorian sisällöstä. Tämän artikkelin tavoitteena on yhdenmukaistaa teorian suomenkielistä käsitteistöä ja korjata yleisiä väärinkäsityksiä sekä ehdottaa keskeisimmille käsitteille sellaisia suomenkielisiä vastineita, jotka ovat alkuperäisten käsitteiden kanssa merkitykseltään yhtäläiset erityisesti tieteellisissä konteksteissa. Ensin esittelemme teorian, sen keskeisimmät käsitteet ja menetelmämme suomennosten valintaan. Tämän jälkeen perustelemme ehdotuksemme jatkossa käytettäviksi suomenkielisiksi termeiksi. Lisäksi korjaamme osittain harhaanjohtaviin suomennoksiin liittyviä väärinymmärryksiä, joita kotimaisessa keskustelussa tutkijoiden ja soveltajien parissa on viime vuosina ilmennyt. Lisäksi suosittelemme, että kuvattaessa sitä, kokeeko yksilö toiminnan lähtevän hänestä itsestään vai itsensä ulkopuolelta, siirrytään käyttämään autonomisen ja kontrolloidun motivaation käsitteitä. Artikkelia voidaan käyttää suomenkielisen tieteellisen julkaisemisen tukena sekä tukimateriaalina eri alojen opiskelijoille.
Avainsanat: itsemääräämisteoria, motivaatio, konsensusmenetelmä, suomennokset, väärinkäsitykset