Osallistuin syys-lokakuun vaihteessa eurooppalaisten kognitiopsykologien kongressiin (European Society for Cognitive Psychology, ESCoP 2011). Siellä kävi ilmeiseksi kolme seikkaa: 1) tutkimukset perustellaan aiempaa enemmän sovellusten ja käytännön merkityksen kautta, 2) tutkimus etenee hurjaa vauhtia ja 3) Suomi on pieni maa.

ESCoP:n kokous on ennen kaikkea perustutkijoiden tapaaminen, mutta useassa sessiossa esitykset alkoivat niin käytännönläheiselläotteella, että luulin tulleeni väärään paikkaan. Tutkija saattoi esimerkiksi pohtia alkuun, millaisissa tilanteissa ihmisen on vaikea keskittää huomio meneillään olevaan varsinaiseen tehtävään. Itse esitelty tutkimus oli kuitenkin kokeelliselta asetelmaltaan viimeisen päälle viritelty ja tulokset valaisivat myös uusia teoreettisia yksityiskohtia. Monissa esityksissä siis korostui, että myös perustutkimus voi olla hyödyllistä ja käytännönläheistä ja sen tuloksia voi yleistää moniin arkisiin ilmiöihin. Lehtemme tässä numerossa perustutkimuksen laajempi merkitys tulee hyvin esiin Ilpo Kojon tutkijahaastattelussa: ihmisen näköjärjestelmän tuntemista voidaan hyödyntää aivan uudenlaisen teknisen sovelluksen keksimisessä.