Virheelliset käsitykset jämähtävät muistiin
Suomalainen kunnallisvaalitaisto on aika kesyä verrattuna Yhdysvaltain presidentinvaaleihin. Mutta kyllä meilläkin pelataan mielikuvilla ja monenlaisilla virheellisillä käsityksillä. Tuore psykologian alan katsaus kuvaa, miten vaikeaa ihmisen on päästä eroon muistiin juuttuneista vääristä käsityksistä.
Lewandowsky kollegoineen käsittelee Psychological Science in the Public Interest -lehdessä julkaistussa artikkelissaan yhteiskunnassa vallinneisiin huhuihin, politiikkaan, yritysten etuihin ja mediaan liittyviä esimerkkejä, joissa väärien käsitysten takertuminen muistiin on ilmeistä. Ajankohtaisena esimerkkinä mainittakoon, että yli puolet republikaaneja äänestäneistä on ollut siinä käsityksessä, että Obama ei ole syntynyt USA:ssa, eikä näin ollen ole edes kelpoinen presidentin vaalitaistoon.
Väärät käsitykset voivat olla hankalampia kuin se, että asiasta ei ole mitään tietoa. Kun virheellisiä käsityksiä yritetään korjata, ne pahimmillaan vain vahvistavat muistijälkiä. Muistiin voi siis painua entistä vahvemmin vaikkapa virheellinen käsitys Obaman syntymäpaikasta, jos virheellistä tietoa tuodaan paljon esiin kun sitä yritetään korjata. Emme välttämättä muista korjattuja yksityiskohtia, vaan vain sen, että asiassa on jotakin hämärää.
Tutkijoiden mukaan tehokkain tapa korjata virheellisiä käsityksiä tapahtuu korostamalla tietoa, joka pitää paikkansa sen sijaan, että keskittyisimme osoittamaan mikä käsityksissä on virheellistä. Parasta olisi esittää korjattu asia selkeästi ja lyhyesti. Mutta tarvitaan myös sellaisia yksityiskohtia ja perusteluja, joiden avulla asian voi ymmärtää ja muistaa, vaikka se ei vastaisi aikaisempaa käsitystämme.
Suomen kunnallisvaaleissa on vielä aikaa tehdä vaikuttavaa vaalityötä muuttamalla äänestäjien keskuudessa vallalla olevia käsityksiä. Ei se helppoa ole, mutta psykologia voi auttaa.
Lisätietoa asiasta Lewandowsky, S., Ecker, U. K. H., Seifert, C. M., Schwarz, N. ja Cook J. (2012). Misinformation and its correction: Continued influence and successful debiasing. Psychological Science in the Public Interest, 13(3), 106–131.