Lukion opona minulta meni aamukahvi väärään kurkkuun lukiessani talvilomalla Helsingin Sanomista, että lukiosta saa vähän eväitä elämään. Artikkelissa kerrottiin 22.2. julkaistusta Koulutuksen arviointineuvoston raportista Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta . Koulutuksen arviointineuvosto kutsui yli 34 000 vuoden 2007 uutta ylioppilasta vastaamaan nettikyselyyn. Kutsuun vastasi alle 30 %:a sen saaneista. Raportin kirjoittajat pitävät aineistoaan poikkeuksellisen laajana. Lisäksi raportin toisessa osassa on haastateltu 122 korkeakoulujen edustajaa.

Ettei julkinen murskakritiikki olisi täysin pilannut lomapäivääni, menin kahvikuppi kädessäni tutustumaan itse raporttiin. Se olikin kokemustani paremmin vastaavaa luettavaa kuin sen saama julkisuus. Raportin mukaan lukio-opinnoissaan hyvin menestyneet opiskelijat olivat tyytyväisiä lukio-opintoihinsa, joiden he kokivat antavan hyvät valmiudet korkeakouluopintoihin. Raportissa todetaankin, että yliopisto-opintoihin pääsy edellyttää suurimmalta osalta opiskelijoita vähintään M:n tasoista yleisarvosanaa ylioppilastutkinnossa. Tällaiset opiskelijat olivat myös siirtyneet jatko-opintoihin suoraan tai vuoden päästä lukio-opintojen jälkeen. Suurin osa pojista näytti suorittaneen varusmiespalvelun ennen jatko-opintoihin siirtymistään. Raportin mukaan opiskelijat kritisoivat lukion opetussuunnitelmaa. Opiskelijat toivoivat lisää valinnaisuutta ja opetussuunnitelman karsimista. Lisäksi monet kokivat, että korkeakouluopinnoissa edellytetään jotain sellaista, mitä lukio-opinnoissa ei ole opetettu. Hyvä esimerkki opiskelijoiden toivomasta karsitusta opetussuunnitelmasta ja paremmin korkeakouluopintoihin valmistavasta opetuksesta on IB -lukio. Psykologian opettajien uusimmassa jäsenlehdessä on kaksi erinomaista artikkelia IB -lukion opetussuunnitelmasta. Kiinnostuneet voivat tiedustella mahdollisuutta tutustua lehteen sen päätoimittajalta . Myös yliopistojen opettajat näyttivät kaipaavan uusilta opiskelijoilta IB -opetussuunnitelmassa keskeisiä taitoja.

Väittäessään, että lukio antaa niukasti eväitä korkeakoulu-opintoihin ja puutteellista opinto-ohjausta, joka ei auta valitsemaan oikeita lukiokursseja, Helsingin Sanomat vedonnee raportin korkeakoulujen edustajien haastatteluihin. Haastatteluissa yliopistojen opettajat valittavat, etteivät lukiolaiset osaa äidinkieltä, ruotsia ja matematiikkaa. Korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa kaikki valta on kuitenkin korkeakouluilla itsellään - myös ohjauksen suhteen. Jos korkeakoulut haluavat ruotsia taitavia opiskelijoita, he laittavat kriteeriksi vaikka vähintään M keskipitkässä ruotsissa ja kas, kaikki osaavat ruotsia. Tämä kriteeri ohjaa myös erinomaisesti lukiolaisia kurssivalinnoissa. Ja jos joillain alalla on tärkeää osata äidinkieltään, niin kriteeriksi voisi käydä se sama vähintään M äidinkielessä tai valintakoe, jossa äidinkielen taitoja arvioidaan. Ei muuten mikään tuulesta temmattu idea, vaan tavallinen käytäntö lähes kaikkien muiden Euroopan maiden yliopistojen opiskelijavalinnoissa.