Viime viikolla, kun Sotsissa vietettiin talviurheilun juhlaa, järjestettiin Helsingin yliopiston psykologian laitoksella symposium ”Enriched life with music and sports”. Symposiumin tarkoitus oli valaista, kuinka musiikki ja urheilu muuttavat aivoja, oppimista ja tunteita. Tässä blogissa keskityn olympialaisten hengessä  pääasiassa urheiluun.

Tutkija Marko Kantomaa Likesistä (Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö) ja Imperial Collegesta Lontoosta on viime vuosina perehtynyt tutkimuksissaan lasten ja nuorten liikunnan, terveyden, hyvinvoinnin ja opintomenestyksen välisiin suhteisiin Hän on seurannut yli 8000 lasta Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1986 -tutkimuksessa. Hän kertoi, että tutkimuksessa on selvinnyt, että lasten ja nuorten ikä- ja kehitystasolle sopivan liikunnan avulla voidaan edistää lasten terveyttä, hyvinvointia ja opintomenestystä. Uusimmassa tutkimuksessaan hän on kollegoineen tutkinut kahdeksanvuotiaiden lasten liikunnan määrän yhteyttä nuorten lihavuuteen ja opintomenestykseen. Kahdeksanvuotiaana paljon liikkuneet lapset liikkuivat edelleen 16-vuotiaina nuorina enemmän ja menestyivät koulussa paremmin. Erityiset matemaattinen suoriutuminen on tutkimuksissa ollut yhteydessä fyysiseen aktiivisuuteen. Kahdeksanvuotiaiden vähäinen liikkuminen taas oli epäsuorasti yhteydessä huonompaan opintomenestykseen 16-vuotiaana vähäisemmän liikkumisen kautta. Vähemmän liikkuvat nuoret olivat myös useammin ylipainoisia.

Suomessa ei ole tehty interventiotutkimuksia lasten liikunnan määrän vaikutuksista opintomenestykseen. Kantomaa on seurannut alalla tehtyä kansainvälistä tutkimusta. Kun koeryhmiin kuuluvien noin 10-vuotiaiden lasten koulupäiviin on lisätty liikuntaa viikossa kolmesta viiteen tuntiin kontrolliryhmän jatkaessa koulunkäyntiä vanhan opetussuunnitelman mukaan, niin myös opintomenestys on koeryhmässä parantunut fyysisen kunnon lisäksi. Psykologisissa testeissä suoriutuminen on koeryhmäläisillä parantunut erityisesti muistin ja toiminnan ohjauksen tehtävissä.

Myös Laseri-tutkimuksessa on Suomessa tutkittu liikuntaa ja hyvinvointia lapsesta nuoreksi. Laseri-tutkimuksen tuloksen ovat samassa linjassa Kantomaan ja kollegoiden tulosten kanssa. Ne ovat kuitenkin siten lohdullisempia, että Laseri-tutkimuksen aineistossa näyttää siltä, että jos ylipainoinen lapsi innostuu liikunnasta ja lisää liikkumistaan 9- vuotiaasta 17- vuotiaaksi, hän on fyysisesti yhtä hyvässä kunnossa 17-vuotiaana kuin kaverinsa, joka jo 9-vuotiaana oli normaalipainoinen ja harrasti liikuntaa.

Suomalaisten suositusten mukaan 7 - 18- vuotiaiden lasten pitäisi liikkua päivässä pari tuntia. Tähän määrään yltää 7 – 12- vuotiaista lapsista puolet ja vanhemmista lapsista vain 20 %:a. Liikunnan lisäämisestä hyötyisivät kaikki eikä olisi ihan hassu ajatus, että koululaisilla olisi ohjattua liikuntaa joka päivä, myös yläkoulussa.

Symposiumissa piti innostuneen esityksen muusikoiden sykkeistä Urheilulääketieteen säätiön johtaja Heikki Tikkanen. Urheilijoilta on mitattu sydämen sykettä jo vuosikymmeniä, mutta muusikoiden sykkeestä tutkijat ovat kiinnostuneet vasta viime vuosina. Jotkut muusikot ovat suostuneet tutkimuksiin, joissa sykettä on mitattu harjoitus- ja konserttitilanteissa. Muutaman näin tehdyn tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että sydämen sykkeellä mitattuna pianokonsertti vastaa varsin hyvin urheilusuoritusta. Heikki Tikkanen oli erittäin ilahtunut tuloksista. Niille, joilla on ollut ilo olla pianisti Olli Mustosen konserteissa, nämä tutkimustulokset eivät ole konserteissa nähdyn ja kuullun jälkeen mikään yllätys!

Marko Kantomaan ja kollegoiden artikkeli PNAS:ssa viime vuonna

Laseri-tutkimuksen artikkeli